Asiantuntijoidemme esitykset aamupäivän sessiossa Erilaiset työympäristöt 12.3. klo 10.30–12:
Terveydenhuollon yhteiskäyttöiset työtilat ja sisäympäristökokemukset
Sosiaali- ja terveysala on muutoksen kourissa, samoin alan työtilat. Tila- ja energiatehokkuus-vaatimukset ohjaavat yhä tiiviimpiin työskentelytiloihin. ”Terveydenhuollon työ ja tilat muutoksessa (TYTINÄ)” -tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia yhteiskäyttöisistä vastaanottohuoneista ja monitilatoimistoista. Vastaanottohuoneissa hoidetaan vain asiakkaan hoitoon liittyvät välittömät tehtävät ja muu työ kuten puhelut ja kirjaaminen hoidetaan pääosin monitilatoimistossa. Hankkeen kohteena oli viisi sote-palveluja tarjoavaa organisaatiota.
– Tutkimus osoitti, että tilaratkaisujen ohella myös tilojen käyttötavoilla voi olla merkitystä sisäympäristökokemuksiin. Jotta tilojen käyttö toteutuisi suunnitellusti, pitäisi tilan käyttäjät ottaa mukaan suunnitteluun ja huomioida heidän tarpeensa hyvin varhain, muistuttaa vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.
Tutustu TYTINÄ-hankkeeseen >>
Rakennusten kansainvälisten hyvinvointiluokitusten sisäympäristökriteerit suomalaisessa kontekstissa
Rakennusten erilaiset ympäristöluokitusjärjestelmien keskeinen tehtävä on auttaa sijoittajia ja rakennusten omistajia tekemään vertailua rakennusten fyysisistä ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista. Rakennuksen käyttäjien tarpeet ovat jääneet tarkastelun ulkopuolelle. Viime vuosina perinteisten järjestelmien rinnalle (esim. LEED ja BREEAM) on noussut hyvinvointiluokituksia, kun on ymmärretty rakennusten keskeinen rooli myös ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
– Vaikka on epävarmaa, tuovatko kansainväliset hyvinvointiluokitukset todellista lisäarvoa suomalaisten rakennusten käyttäjille, haastavat ne kuitenkin kiinteistönomistajia ja suunnittelijoita tunnistamaan oman vaikutusvaltansa tämän päivän terveyshaasteiden kuten ylipainon, liikkumattomuuden ja mielenterveyden taklaamiseen, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth.
Esitykset iltapäivällä sessiossa Hiukkaset ja haitta-aineet 12.3. klo 13.15 – 14.15:
Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun
Työterveyslaitoksen ja AFRY:n PAHSIS-tutkimuksessa selvitettiin PAH-yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien emissioita rakennuksissa ja niiden sisäilmavaikutuksia kuten hajuja.
– Nykyisiä PAH-yhdisteille annettuja vaarallisen jätteen raja-arvoja ei ole tarkoitettu käytettäviksi rakennusten käytettävyyden arviontiin tai korjaustarpeen ja korjaustapojen määrittämiseen. Väärät tulkinnat ovat johtaneet “kaiken purkavaan” toimintatapaan ja laajetessaan sillä voi olla merkittävää kansantaloudellista vaikutusta, muistuttaa tuotepäällikkö Evgeny Partshintsev Työterveyslaitoksesta.
PAHSIS-hankkeessa esitettiin etenemismalli PAH-yhdistepitoisten materiaalien haittojen arvioimiseksi. Alustavien tulosten perusteella PAH-yhdistepitoisuuksien käyttö sisäilmariskien arvioinnissa on haastavaa.
Hanketta esittelee Sisäilmastoseminaarissa erikoisasiantuntija Jarno Komulainen AFRY Buildings Finland Oy:stä.
Tutustu PAHSIS-hankkeeseen >>
Uusi EU-päätös asbestikuitujen työhygieenisen raja-arvon laskemiseen ja sen vaikutukset mittaus- ja analyysimenetelmiin
Asbestikuitujen työhygieeninen raja-arvo (OEL) on muuttumassa. Nykyinen työhygieeninen raja-arvo on 0.1 asbestikuitua/cm3. Uusi raja-arvo on kaksijakoinen: jos ohuet asbestikuidut (halkaisija alle 0.2 µm) huomioidaan analyysissa, raja-arvo on 0.01 asbestikuitua/cm3. Jos ohuita asbestikuituja ei analyysissa huomioida, raja-arvo 1/5 eli 0.002 asbestikuitua/cm3. Tämä asettaa näytteen keräämiselle ja analysoimiselle uusia vaatimuksia.
– On syytä huomata, että uuden työhygieenisen raja-arvon tullessa voimaan se on yhtä suuri tai jopa pienempi kuin ns. puhtaan tilan raja-arvo 0.01 asbestikuitua/cm3, joka määritellään asumisterveysasetuksessa. Uuden raja-arvon asettamia vaatimuksia voidaan toisaalta kompensoida esim. lisäämällä kerättävän ilmanäytteen määrää kasvattamalla keräävän näytteenottopumpun virtausta, kertoo vanhempi asiantuntija Jussi Lyyränen Työterveyslaitoksesta.
Ks. Lisätietoa EU:n tiedotteesta >>,
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on puolivälissä – tervetuloa väliarviointiseminaariin 13.3.2024
Sisäilmastoseminaarissa on myös useita esityksiä Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tekemistä selvityksistä kuten ”Muutokset sisäilmaan liittyvässä oireilussa, terveyshuolessa sekä käsityksissä vuosien 2018 ja 2022 välillä” (Juha Pekkanen, Helsingin yliopisto) ja Kuntien näkemys sisäilmatilanteesta (Kaisa Jalkanen, THL). Ohjelman väliarviointiseminaari pidetään 13.3.2024 ja sinne ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä >>.
Tilaa Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratorioiden uusi uutiskirje
Työympäristölaboratoriomme uutiskirje kertoo tuoreet tiedot työympäristöjen altisteista, altisteiden arviointiin liittyvistä muutoksista ja uusista tutkimuksista. Laboratoriomme tarjoaa laadukkaita analyysipalveluja työympäristön kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden sekä aerosolien aiheuttamien altistumisten arviointiin.
Tilaa uutiskirje.
Lisätiedot
Pia Sirola, vanhempi asiantuntija, puh. 043 825 9202, pia.sirola[at]ttl.fi
Sara Malve-Ahlroth, erityisasiantuntija, puh. 044 970 7292, sara.malve-ahlroth[at]ttl.fi
Evgeny Parshintsev, tuotepäällikkö, puh. 050 598 2103, evgeny.parshintsev[at]ttl.fi
Jussi Lyyränen, vanhempi asiantuntija, puh. 050 439 7263, jussi.lyyranen[at]ttl.fi
