Tieteiden yössä tammikuun alussa järjestettyä paneelikeskustelua veti johtava tutkija Maria Vaalavuo (THL, SustAgeable) ja keskustelijoina olivat erikoistutkija Laura Salonen (Työterveyslaitos, LIFECON), erikoistutkija Kati Kuitto (ETK, SustAgeable) ja tutkimusprofessori Tomi Kyyrä (VATT, SustAgeable).
Työurien pidentymisestä on tullut tärkeä tavoite, ja eläkeuudistukset ovat olleet yksi keino, joilla eläkkeelle siirtymistä on pyritty lykkäämään. Vanhuuseläkkeiden alaikärajoja on nostettu ja reittejä varhaiseläkkeelle on tukittu.
– Ikääntyneiden työllisyys on kasvanut, mutta eläkeuudistukset selittävät vain osan. Kyse on myös siitä, että ihmiset pysyvät pidempää työkykyisinä, totesi Tomi Kyyrä.
Tutkijat nostivat keskustelussa esiin sen, että eläkeuudistuksia suunniteltaessa on hyvä huomioida nuorten tilanne ja antaa eläkkeisiin liittyvässä keskustelussa ääni myös nuorille.
Työuria voidaan pidentää myös alusta
Työurien pidentämisestä keskusteltaessa keskitytään usein urien loppupäähän, mutta työuria voidaan pidentää myös alkupäästä ja lisäksi niitä voidaan täydentää uran keskivaiheilla.
–Tiedetään, että mitä pidemmälle työelämään siirtyminen lykkääntyy ja mitä heikompaa työelämään kiinnittyminen on nuorempana, sen negatiivisemmat ja kauaskantoisemmat vaikutukset sillä on myöhemmälle terveydelle ja työllistymiselle, painotti Laura Salonen.
– Siksi työelämän syrjään pääseminen uran alussa onkin erityisen tärkeää.
Työurien pituuteen vaikuttavat myös työurakatkokset, esimerkiksi naisten työuria lyhentävät perhevapaat ja muut hoivaan liittyvät velvoitteet.
Mielenterveyteen liittyvät syyt yhä useammin työkyvyttömyyden taustalla
Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yhä useammin työkyvyttömyyden taustalla. Nykypäivän haasteena on erityisesti uupuminen työssä. Onkin tärkeää kysyä, miten voidaan taata terve ja työkykyinen työvoima, jos ihmiset uupuvat jo nuorina.
Työpaikoilla voidaan tehdä paljon työkyvyn parantamiseksi. Esimerkiksi Työterveyslaitos on kehittänyt TYÖOTE-toimintamallia, jonka avulla tähän haasteeseen voidaan tarttua.
Työnantajien asenteilla ja koulutustasolla myös roolinsa työurien pidentämisessä
Työurien pidentämistä haastaa myös vanhempiin työntekijöihin kohdistuva ikäsyrjintä. Työuraa voi olla jäljellä kymmenenkin vuotta, mutta yli 55-vuotiailla voi silti olla haasteita löytää uutta työpaikkaa.
– Työnantajille suunnatuista kyselytutkimuksistamme käy ilmi, että työnantajien asenteet yli 55-vuotiaita kohtaan ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan. Halukkuus palkata yli 55-vuotiaita kuitenkin vaihtelee aloittain, esitti Kati Kuitto.
Koulutustason nousu on vaikuttanut työurien pidentymiseen vanhemmilla ikäluokilla, mutta huolestuttavaa on se, että Suomessa nuorempien ikäluokkien koulutustaso on jäänyt jälkeen muista maista.
– Koulutustason nousu on merkittävä yksittäinen tekijä 55–74-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumisen lisääntymisen taustalla, kertoi Kuitto.
– Taloustieteellisen tutkimuksen mukaan koulutus on tärkeä, ellei tärkein, tuottavuutta nostava tekijä, painotti myös Kyyrä.
Ratkaisuina yhteisöllisyyden ja koulutuspaikkojen lisääminen
Keskustelun lopuksi tutkijat pohtivat myös ratkaisuja käsillä oleviin haasteisiin. Työntekijöiden yksinäisyys on lisääntynyt etätyöaikana. Yhteisöllisyyden edistäminen työpaikoilla ja niiden ulkopuolella olisi yksi merkittävä ratkaisu hyvinvoinnin lisäämiseksi.
– Yhteisöllisyys parantaa yksilöidenkin hyvinvointia, lisää osaamista ja sitoutumista, tähdensi Salonen
Tutkijat löysivät myös muita ratkaisuja työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
– Korkeakouluihin tulisi lisätä aloituspaikkoja, jotta koulutustasoa saadaan nostettua, esitti Kyyrä.
–Taloudellisen kestävyyden rinnalle toivon myös keskustelua sosiaalisesta kestävyydestä, totesi Kuitto keskustelun lopuksi.
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen.
Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa (SustAgeable)
Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita hyvinvointivaltion taloudelliselle kestävyydelle sekä nykyisen kaltaisille etuuksille ja palveluille. Tämä saattaa vaarantaa yhteiskuntamme sosiaalisen kestävyyden ja lisätä eriarvoisuutta. SustAgeable-tutkimushankkeessa pyritään tunnistamaan, milloin taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys tukevat toisiaan, mutta myös tilanteet, joissa näiden välille syntyy ristiriitoja. SustAgeable etsii ratkaisuja, jotka takaavat hyvinvoinnin ja turvaavat hyvinvointivaltion rahoituspohjan myös tulevaisuudessa.
Hankkeet ovat osa DEMOGRAPHY-ohjelmaan ja niitä rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisätiedot
Laura Salonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 050 520 8256, laura.salonen [at] ttl.fi (laura[dot]salonen[at]ttl[dot]fi)
Kati Kuitto, erikoistutkija, Eläketurvakeskus, puh. 0294112479, kati.kuitto [at] etk.fi (kati[dot]kuitto[at]etk[dot]fi)
Maria Vaalavuo, SustAgeable konsortion johtaja, THL, p. 0295246754, maria.vaalavuo [at] thl.fi (maria[dot]vaalavuo[at]thl[dot]fi)
Tomi Kyyrä, tutkimusprofessori, VATT, p. 0403045542, tomi.kyyra [at] vatt.fi (tomi[dot]kyyra[at]vatt[dot]fi)
Linkkejä tutkimuksiin:
Järnefelt, N., Kuitto, K., Kyyrä, T., Paukkeri, T., Ravaska, T. ja Riekhoff, A-J. (2024). Sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä. SustAgeable Policy Brief 01/2024. https://doi.org/10.31235/osf.io/bdj3z
Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2024) Educational expansion as a driver of longer working lives? Regression decomposition analysis of changes in labour force participation at older ages in twenty-first century Europe. Comparative Population Studies 49: 141–168.
[LS1]Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE | Työterveyslaitos
[KM2]Laitan tähän kohtaan linkin tuonne teidän sivuille!
