Suomen väestönkehitys saa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa melko vähän huomiota. Ohjelmassa tunnistetaan, että väestön ikääntyminen haastaa yhteiskunnan kestävyyden, mutta konkreettiset toimet tilanteeseen vaikuttamiseksi tai sopeutumiseksi jäävät niukoiksi. Suunnitellut toimenpiteet ovat yleisluontoisia ja osin ristiriidassa keskenään.
– Tunnistaako hallitus oikeasti, miten vakava haaste väestörakenteen muutos on Suomen yhteiskunnalle? strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelman johtaja Susan Kuivalainen kysyy.
DEMOGRAPHY-ohjelman tutkijat tapasivat väestöteemojen parissa työskenteleviä virkahenkilöitä eri ministeriöistä 25. syyskuuta Helsingissä. Tapaamisen tavoitteena oli rakentaa yhteistä käsitystä uuden hallitusohjelman sisällöstä ja siitä, mitä tutkimustietoa ohjelman toimeenpanossa tarvitaan. Samalla vahvistimme tutkijoiden ja virkakunnan välistä vuoropuhelua ja loimme pohjaa tulevalle yhteydenpidolle.
Väestökysymykset vaativat laaja-alaista tarkastelua
Tapaamisessa keskustelimme muun muassa väestöpoliittisesta selonteosta, jonka laatimisen hallitus mainitsee ohjelmassaan. Siinä on tarkoitus käsitellä lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Lisäksi hallitus käynnistää tulevaisuustyön, jonka tavoitteena on löytää näkymä siitä, millaisen maan haluamme rakentaa tuleville sukupolville.
Neuvotteleva virkamies Jouni Varanka valtioneuvoston kanslian strategiaosastolta toivoo, että väestöpoliittisessa selonteossa tarkasteltaisiin väestönkehitystä laaja-alaisesti, ei vain esimerkiksi perhe-etuuksien näkökulmasta.
– Väestörakenteen muutos yhdessä vihreän siirtymän kanssa asettaa isoja paineita julkiselle taloudelle. Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden suuri kysymys, ja maahanmuuttoa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu on vielä kesken.
Ministeriöiden edustajat kertoivat tapaamisessa hallitusohjelman toimeenpanon etenemisestä ja väestönkehityksen roolista oman ministeriönsä työssä. Pienryhmäkeskusteluissa pureuduttiin tarkemmin syntyvyyteen, työikäiseen väestöön, maahanmuuttoon, ikääntyvään väestöön ja alueellisiin eroihin.
Tilaisuuteen osallistui tutkijoita jokaisesta DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeesta sekä edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, valtiovarainministeriöstä ja ympäristöministeriöstä.
DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeet
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään. DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeet tutkivat, miten väestölliset muutokset muokkaavat suomalaista yhteiskuntaa ja miten muutoksiin voidaan vaikuttaa ja sopeutua.
