Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien kunta- ja hyvinvointialalla toimivien työntekijöiden muutoksia koetussa työkyvyssä neljän vuoden aikana. Samalla tutkittiin miten muutokset ennakoivat riskiä siirtyä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat kuntatyössä yleisiä. Eläkkeen voi saada, jos työkyky on osittain heikentynyt pitkäkestoisesti sairauden tai vamman takia.
Henkilöillä, jotka kokivat työkykynsä heikoksi, oli lähes kaksinkertainen riski siirtyä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna niihin, jotka kokivat työkykynsä vähintään kohtalaiseksi. 64 prosentilla työntekijöistä koettu työkyky pysyi ennallaan tai parani osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyn koetulla heikkenemisellä tai paranemisella ei ollut yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
− Tulosten mukaan heikko työkyky voi ennakoida täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä myös osa-aikatyötä tekevillä osatyökyvyttömyyseläkeläisillä. Samalla osittainen työaika voi tukea työkyvyn säilymistä ennallaan, tutkija Mari-Anne Wallius Työterveyslaitoksesta arvioi.
Työolosuhteiden muokkaaminen tärkeää myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä
Tutkimushankkeessa selvitettiin myös Helsingin kaupungin osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleiden työntekijöiden fyysistä työkuormitusta ja kuormitustekijöiden yhteyttä täyteen työkyvyttömyyteen.
Valtaosalla osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työssä esiintyi vähintään kolme fyysistä kuormitustekijää. Yleisimpiä olivat kävely, hankalat työasennot ja toistuvat liikkeet. Enemmistöllä esiintyi selän kiertoja, seisomista ja raskasta fyysistä ponnistelua kuten nostamista ja kantamista. Kuormitustekijöistä hankalat työasennot olivat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
Lisäksi tutkittiin muuttuiko kokemus fyysisestä työkuormituksesta työajan vähenemisen myötä. Ainoastaan noin viidesosalla vastaajista havaittiin fyysisen kuormittavuuden vähentymistä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä. Enemmistöllä kokemus fyysisestä kuormittavuudesta pysyi ennallaan, vaikka työaika väheni.
− Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien kokemusta työkyvystä on tärkeä seurata esimerkiksi työterveyshuollossa ja yhteistyössä työpaikan kanssa selvittää tarvittaessa muokkaustarpeita työolosuhteissa. Näin voidaan löytää työajan vähentämisen lisäksi keinoja fyysisen kuormituksen keventämiseen, kuten ergonomisia ratkaisuja hankalien työasentojen kanssa. On tärkeää löytää oikeat toimet, sillä ne voivat auttaa osatyökykyisiä pysymään työelämässä pidempään, Mari-Anne Wallius korostaa.
Tutustu tutkimukseen
- Osatyökyvyttömyyseläke työssä jatkamisen mahdollistajana -hankkeen sivu
- Tutkimuksen aineisto koostui Helsinki Health Study -tutkimuksen ja Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen kyselyvastauksista, jotka yhdistettiin Eläketurvakeskuksen eläkerekisteritietoihin.
- Työsuojelurahaston rahoittama hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
Lisätiedot
Mari-Anne Wallius, projektipäällikkö, tutkija, Työterveyslaitos, puh. +358 50 473 0973, mari-anne.wallius [at] ttl.fi
