Verkkouutinen 15.3.2022
Haitalliset terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä asunnoissa tyypillisesti esiintyvillä pitoisuuksilla.
– Yksittäisissä asunnoissa jonkin yhdisteen terveysperusteinen ohjearvo voi ylittyä – yleensä kuitenkin vain lievästi. Arvon ylittyminenkään ei tarkoita suoraan sitä, että terveysvaikutuksia todennäköisesti ilmenisi, kertoo THL:n tutkija Miina Juntunen.
VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus on laskenut
Tutkimusjakson aikana vuosina 2010–2019 VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus asunnoissa laski 40 prosenttia. Pitoisuuksien pienenemiseen on vaikuttanut todennäköisesti muutokset esimerkiksi rakennusmateriaaleissa ja liikenteen päästöissä.
VOC-yhdisteiden yleisiä lähteitä sisäilmassa ovat rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä erilaiset kuluttajatuotteet, kuten siivous- ja puhdistusaineet, hajusteet ja kosmetiikka. Myös esimerkiksi elintarvikkeista ja ruuanlaitosta vapautuu sisäilmaan VOC-yhdisteitä. Formaldehydin tyypillisiä lähteitä ovat erityisesti puupohjaiset rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä esimerkiksi puun ja kynttilöiden poltto.
Toimistotyyppisillä työpaikoilla VOC-pitoisuudet ovat asuntojakin vähäisemmät
Työterveyslaitos julkaisi vastaavan katsauksen toimistotyyppisten työpaikkojen osalta 2021. Katsauksessa tarkasteltiin toimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveysalan toimistotyyppisissä tiloissa esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä.
– Toimistotyyppisissä työpaikoissa VOC-pitoisuudet ovat asuntojakin pienempiä, kertoo vanhempi tutkija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta.
Pitoisuuseroa toimistotyyppisten työympäristöjen ja asuntojen välillä selittää esimerkiksi ihmisten toiminnan, käytössä olevien kuluttajatuotteiden ja sisustusmateriaalien monipuolisuus asunnoissa sekä toimistotyyppisten työympäristöjen tehokkaampi ilmanvaihto. Yhdisteiden esiintyvyydessä havaitut muutostrendit olivat hyvin samankaltaisia sekä asunnoissa että toimistotyyppisissä työympäristöissä.
Katsaus on tehty osana Kansallisen sisäilma- ja terveys -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.
Lisätietoja
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa. Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, Työpaperi 5/2022)
www.julkari.fi
Toimistotyyppisiä työpaikkoja koskeva VOC-katsaus (2.2.2021, Työterveyslaitos)
Sisäilma (THL)
Sisäilma (Työterveyslaitos)
Miina Juntunen
tutkija, THL
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Kaisa Wallenius
vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
etunimi.sukunimi(at)ttl.fi