Kromiteollisuuden työpaikoilla tarvitaan nykyistä parempaa suojautumista sekä monipuolisempia mittausmenetelmiä, jotta kemikaalialtistuminen saadaan minimoitua.
Tuoreen yhdeksässä maassa toteutetun tutkimuksen mukaan eniten altistumista aiheuttaa metallikappaleiden pintakäsittely pintakäsittelyaltaissa ja vähiten hitsaaminen. Kaikkien työntekijäryhmien kromipitoisuudet virtsassa ovat kuitenkin merkittävästi korkeampia kuin verrokeilla.
Alustavat tulokset julkaistaan 21. tammikuuta 2021 Työterveyslaitoksen yhdessä kansainvälisten partneriensa kanssa järjestämässä webinaarissa, jossa on yli 200 osallistujaa.
HBM4EU-hankkeessa on kehitetty suosituksia siitä, miten työpaikoilla tulee seurata työntekijöiden altistumista kuudenarvoiselle kromille ja miten riskinhallintaa näillä työpaikoilla tulisi kehittää. Kuudenarvoinen kromi on karsinogeeni, jolle altistuminen voi keuhkosyöpäriskin lisäksi aiheuttaa esimerkiksi hengitystieoireita, kuten astmaa.
Lainsäädäntö velvoittaa seuraamaan kromipitoisuuksia ilmasta, mutta tutkimuksen perusteella asiantuntijat suosittelevat työpaikkoja hyödyntämään myös biomonitorointia, kuten kromin määrittämistä virtsanäytteistä.
– Pelkästään ilman kromipitoisuus ei välttämättä kerro, kuinka paljon työntekijä altistuu kromille. Biomonitoroinnilla voidaan nähdä, missä työtehtävissä todella altistutaan ja toimiiko suojaus kuten pitäisi. Molempia mittaustapoja yhdistelemällä tunnistetaan altistumisreitit ja voidaan kohdentaa paremmin toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi, sanoo johtava asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitokselta.
Työpaikoilla huomio ihon suojaamiseen
Monilla työpaikoilla korostuu suojautumisen merkitys. Esimerkiksi ruiskumaalauksen aikana ilman kromipitoisuus voi olla korkea, mutta henkilökohtaisten suojainten käyttö vähentää altistumista merkittävästi. Näillä työntekijöillä virtsasta mitattava altistuminen oli matalampi kuin pintakäsittelijöillä, jotka työskentelevät pintakäsittelyaltaiden luona mutta eivät useinkaan käytä suojaimia.
– Erityisesti pintakäsittelijöiden altistumista on syytä vähentää. Tarvitaan sekä teknisiä toimenpiteitä, kuten riittävän tehokkaita kohdepoistoja, ettei ilmaan synny kromiaerosoleja, sekä henkilökohtaisia suojaimia kaikkein altistavimpiin työvaiheisiin, sanoo Tiina Santonen.
Santonen peräänkuuluttaa ihon parempaa suojaamista kaikissa työntekijäryhmissä. Toistaiseksi iho on huonosti tunnistettu altistumisreitti. Kromia voi kuitenkin päätyä sormiin ja niiden kautta suuhun esimerkiksi ruokailun tai tupakoinnin yhteydessä.
Tutkimuksessa altistumisreitit tunnistettiin käyttämällä rinnakkain useita mittaustapoja. Biomonitorointi eli virtsa- ja verinäytteet sekä uloshengitysilma tarjoavat täydentävää tietoa ilmasta ja ihon pinnalta tehtäville mittauksille.
– Virtsan kromi on perustyökalu, ja näyte on myös helppo ottaa. Suomessa on tehty jo vuosikymmeniä virtsan kromimittauksia. Olemme siinä mielessä edelläkävijöitä. Nyt tarkoituksena on levittää hyviä käytäntöjä myös muihin maihin, sanoo Tiina Santonen.
HBM4EU-tutkimus toteutettiin yhdeksässä maassa, ja siihen osallistui 602 työntekijää noin 40 yrityksessä. Tallenne webinaarista tulee myöhemmin katsottavaksi.
Lisätiedot
johtava asiantuntija Tiina Santonen, tiina.santonen [at] ttl.fi (tiina[dot]santonen[at]ttl[dot]fi), +35840 539 0343
Tutkimustiivistelmä (englanniksi)
Occupational Exposure to Cr(VI) (hbm4eu.eu)
Työterveyslaitoksen biomonitorointi- ja muihin laboratoriopalvelut
Biomonitorointi, kemikaalit ja pölyt - Työterveyslaitos (ttl.fi)
