Väistö- ja erityispuhtaita tiloja otetaan usein käyttöön toimistotyyppisten työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa. Väistötiloihin siirrytään, kun sisäilmaolosuhteiden oletetaan olevan väistötiloissa parempia kuin alkuperäisissä tiloissa. Tarve siirtymiseen voi käynnistyä esimerkiksi sisäilmaan liitetystä oireilusta tai rakennuksen korjauksista. Ylen tekemän kyselyn (2020) mukaan noin 17 100 peruskoululaista opiskelee oman koulun sijaan väliaikaisissa tiloissa eli väistötiloissa suurimmissa kymmenessä kaupungissa. Määrä on kasvanut kahdessa vuodessa yli 2 000:lla. – Vaikka väistötiloja käytetään laajasti, tutkimustietoa tai muuta tietoa väistö- ja erityispuhtaiden tilojen sisäilman laadusta, vaikutuksesta työn tuottavuuteen, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin ei juurikaan löydy, kertoo johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta. Väistötiloihin siirtymisestä ilman tarkkaan harkittuja perusteita saattaa olla myös haittaa. Käsitys haitallisista sisäympäristöistä voi voimistaa henkilöiden tuntemuksia ja reaktioita tavanomaisille ympäristötekijöille ja johtaa pahenevaan välttämiskäyttäytymiseen ja syrjäytymiseen (Karvala ym. 2017). Näin ollen myös oireilun vuoksi tehtyjen väistöprosessien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin pitäisi tutkia.
Hyväksi todettuja toimintamalleja on jonkin verran
Hyväksi todettuja toimintatapoja on julkaistu tilanteisiin, joissa väistötiloista palataan takaisin korjattuihin tiloihin. Sisäilmaryhmän ja luotettavan viestinnän rooli korostuu näissä tilanteissa. Väistötiloihin siirtymisen yhteydessä hyväksi käytännöksi on esitetty osallistavaa työskentelytapaa, jossa voidaan kerätä tietoa mm. tilankäyttäjien työn vaatimuksista, työn muutoksesta ja tiloihin liittyvistä tarpeista. Tietoa voidaan hyödyntää väistötilojen suunnittelussa. Väistötiloja koskevat samat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat määräykset kuin pysyviäkin tiloja. ”Minikatsauksessa: Väistö- ja erityispuhtaiden tilojen käyttö työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa – sisäilmasto- ja tilaratkaisuihin liittyvien toimintatapojen nykytilanne” kartoitetaan kirjallisuudesta ja verkosta löytyvän tiedon perusteella nykytilannetta ja arvioidaan lisäselvitystarpeita. Katsaus on tarkoitettu tausta-aineistoksi mahdollista ohjeistusta tekeville asiantuntijoille sekä muille aihealueesta kiinnostuneille esimerkiksi työpaikkojen esimiehille ja kiinteistöhallinnalle. Minikatsaus on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa (2018–2028). Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan kirjattuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä. Lisätiedot: johtaja Sanna Lappalainen, Työterveyslaitos, puh. 040 715 2204, sanna.lappalainen[at]ttl.fi
Mikä on väistötila? Väistötila on rakennus tai sen osa, johon toisen tilan toiminta siirretään väliaikaisesti. Väistötila voi olla olemassa oleva kiinteä rakennus. Se voi olla myös siirrettävä rakennus, joka koostuu esimerkiksi tilaelementeistä eli moduuleista ja joka voidaan räätälöidä vastaamaan käyttötarvettaan. Tällöin puhutaan modulaarisista tilaratkaisuista/rakennuksista. Mikä on erityispuhdas tila? Erityispuhtaalla tilalla tarkoitetaan puhdasvyöhykkeellisiä tilaratkaisuja. Erityispuhtaissa tiloissa sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet on pyritty saamaan mahdollisimman pieniksi käyttämällä vähäpäästöisiä materiaaleja ja rakentamalla erillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä. Lisäksi niissä on usein otettu käyttöön tehostettu siivous ja tarkat ohjeet esimerkiksi tavaroiden ja ulkovaatteiden säilyttämiselle sekä kemikaalien ja elintarvikkeiden käyttämiselle.
