Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteisessä seurantatutkimushankkeessa on saavutettu maailmallakin ainutlaatuinen näkymä peräti 20 vuoden ajalta yhden sote-alan ammattikunnan työolojen ja työhyvinvoinnin kehittymiseen. Tutkimuskyselyitä on tehty kuusi, ja vastaajista 466 on ollut mukana vuodesta 2003 asti.
Hammaslääkäriliiton mukaan hammaslääkärien työhyvinvointi on säilynyt varsin vakaana terveydenhuollon suuressa muutoksessa, mutta julkisella puolella työskentelevät kokevat työkuormituksen suuremmaksi ja vaikutusmahdollisuudet pienemmiksi kuin yksityisellä puolella toimivat.
Hammaslääkärit halutaan mukaan vaikuttamaan työhönsä
Hammaslääkäreiltä kysyttiin helmi-maaliskuussa 2023 arviota työhön liittyvistä muutoksista viime 12 kuukauden aikana. Muutokset koki suuriksi 62 prosenttia julkisen puolen hammaslääkäreistä, yksityisellä puolella vastaava osuus oli 30 prosenttia.
Muutosten laadun oman työn kannalta vastanneista arvioi enimmäkseen kielteisiksi julkisella puolella 44 prosenttia ja yksityisellä 25 prosenttia. Vastaavasti enimmäkseen myönteisiksi muutosten laadun arvioi julkisella puolella 26 prosenttia ja yksityisellä 46 prosenttia.
Hammaslääkäreiltä kysyttiin myös, olivatko he saaneet olla riittävästi mukana työtä koskevien muutosten suunnittelussa. Julkisen sektorin hammaslääkäreistä näin arvioi 20 prosenttia ja yksityisen sektorin hammaslääkäreistä 54 prosenttia.
– Kaikilla työpaikoilla hammaslääkärit on tärkeää ottaa mukaan työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja kehittää siihen tarvittaessa uusia keinoja, kommentoi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Hammaslääkärien työkuormitusta julkisella sektorilla on Virtomaan mukaan lisännyt erityisesti korona-ajan synnyttämä hoitovelka, joka näkyy yhä hoitojonoissa sekä vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden haastava resurssitilanne.
Työn arvostus nostaa työn imua
Seurantatutkimusta alusta asti kahden vuosikymmenen ajan tehnyt tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta muistuttaa, että julkisen puolen hammaslääkärit ovat kaiken aikaa kokeneet kuormituksen suuremmaksi kuin yksityisen puolen hammaslääkärit. Siihen on syynsä.
– Julkisella puolella on enemmän nuoria hammaslääkäreitä, jotka kokevat työn vaatimuksia ja esimerkiksi virheiden tekemisen riskiä voimakkaammin. Julkisella sektorilla asiakaskunta on moninaisempaa ja työaika viikoittain on pidempi. Tilanne helpottuu, kun senioriteetti kasvaa ja työn palkitsevia puolia opitaan hyödyntämään, Hakanen arvioi.
Useimmat työn voimavaratekijät ovat tutkimustulosten mukaan samanlaisia työpaikasta riippumatta. Hammaslääkärien keskuudessa työn imu on kasvanut ja jopa lisääntynyt.
– Tärkeimpiä voimavaroja työn imulle eli tarmokkuudelle, omistautumiselle ja uppoutumiselle työssä ovat työn arvostus, työn kehittävyys ja monipuolisuus, myönteiset potilaskontaktit ja työn tulosten näkeminen. Samat asiat suojaavat myös työuupumukselta, Hakanen muistuttaa.
Vastaavasti työuupumukselle altistavia työn vaatimuksia ovat erityisesti tunnetyön ristiriidat, työn epävarmuus ja laadullinen kuormittavuus, työn määrälliset vaatimukset ja vähäiseksi koettu autonomia työssä.
Terveydenhuollon isojen muutosten keskellä hammaslääkärien työhön sitoutuminen on säilynyt vahvana. Toisaalta kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus koskee erityisesti julkisella sektorilla toimivia. Joka viidennellä julkisen sektorin hammaslääkärillä on työuupumusoireita.
– Hammaslääkärin ammatista pidetään ja sitä arvostetaan. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös yksi ratkaisu tekijäpulaan ja palvelujen saatavuuden parantamiseen. Lisäksi työhyvinvointi tukee osaltaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, sanoo Virtomaa.
Tutkija korostaisi voimavaratekijöitä muillakin sote-aloilla
Poikkeuksellisen pitkäjännitteisen tutkimushankkeen aikana tutkimusprofessori Jari Hakanen on oivaltanut työssä jaksamista kannattelevien voimavaratekijöiden merkityksen. Yhteen ammattiryhmään pureutuva seurantatutkimus on ollut teemoiltaan niin kattava, että tutkimuksen havaintoja kannattaisi hänen mukaansa yleistää muillakin sote-aloilla.
– Kun työhyvinvointia pyritään kartoittamaan, liikkeelle lähdetään usein turhan ongelmalähtöisesti. Työolojen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä kannattaisi tunnistaa nykyistä paremmin työn arvostus, hyvät kollegat ja potilassuhteet, Hakanen kehottaa.
– Työn imua on aivan varmasti muillakin sotesektoreilla kuin hammaslääkärien keskuudessa. Voimavaratekijät kannattaa tunnistaa, ja pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta. On tärkeää antaa palautetta ja lisätä mahdollisuuksia tuunata omaa työtään. Nämä toimet eivät vaadi rahaa, vaan ymmärrystä.
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh 040 562 5433, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi)
- Toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, Hammaslääkäriliitto, puh 09 622 2535, henna.virtomaa@hammaslääkäriliitto.fi
Tutustu tutkimushankkeeseen
Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa: 20-vuotisseurantatutkimus | Työterveyslaitos (ttl.fi)
