Työterveyslaitoksen uutinen 9.10.2024
Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimusjulkaisu antaa uutta tietoa terveydenhuollon ammattilaisten välisistä vaikeista vuorovaikutustilanteista ja siitä, millä keinoin niitä pyritään ratkaisemaan.
Ideaalit eivät sellaisenaan aina toimi
Kun työpaikalla ilmenee vuorovaikutusongelmia, hoitoalan ammattilaiset suosivat ideaaleihin nojaavia ohjeistuksia ongelmien selättämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi suora viestintä, välitön puuttuminen ongelmiin, asioiden käsittely suoraan asianomaisen kanssa ja rohkeus puhua ongelmista.
Vuorovaikutusta koskevien ohjeistusten noudattaminen on sinänsä hyvä asia, mutta liiaksi yksinkertaistetut ohjeet voivat tutkimusjulkaisun johtopäätösten mukaan sisältää riskejä. Työyhteisössä heikoimmassa asemassa olevat hoitoalan työntekijät voivat joutua vuorovaikutuksessa kaltoinkohdelluksi ja heidän kokemansa kuormitus kasvaa.
– Vuorovaikutustilanteissa esiintyy usein ongelmia, eikä niiden esille ottaminen ole yhtä helppoa kaikille työyhteisön jäsenille. Puheeksi ottaminen on helpompaa valta-asemassa oleville työyhteisön jäsenille kuin uusille tai heikommassa asemassa oleville jäsenille, johtava tutkija Elina Weiste Työterveyslaitoksesta muistuttaa.
Yksinkertaistetut ohjeet saattavat eriarvoistaa
Tutkimuksessa mukana olleet terveydenhuollon ammattilaiset ja esihenkilöt kokivat puheeksi ottamisen vaikeana, mutta asiana, joka ratkeaa yksilöiden osaamisella ja rohkeudella.
Esihenkilöt ilmaisivat tyytymättömyyttään alaistensa haluttomuudesta puhua ongelmista suoraan toisilleen. He toivoivat, että heidän alaisensa selvittäisivät ongelmansa keskenään. Tällä tavoiteltiin selän takana tapahtuvan negatiivisen puheen vähentämistä työyhteisössä.
Seurauksena sinänsä hyvää tarkoittavat, yksinkertaistetut ohjeet aiheuttivat työyhteisössä heikommassa asemassa oleville kaksinkertaisen taakan.
– Heille vaatimus ottaa asia suoraan puheeksi osoittautui mahdottomaksi. Puheeksi ottamisessa epäonnistumisen lisäksi he joutuivat kantamaan syyllisyyttä siitä, että rikkoivat työyhteisön ohjeiden mukaisia ihanteita, Weiste huomauttaa.
Tärkeämpää olisi pohtia yhdessä ratkaisuja
Tutkimus osoittaa, miten vuorovaikutusta koskevilla yksinkertaistetuilla ohjeilla peitetään usein asioita, joista työyhteisössä on vaikea puhua. Keskittymällä siihen, onko ohjetta noudatettu, voidaan ohittaa varsinaiset ongelmatilanteet. Näin ei pitäisi olla.
– Kun työyhteisössä herää tarve yksinkertaistetuille vuorovaikutusohjeille, tarvitaankin pysähtymistä sen äärelle, mistä oikeasti on kysymys. Hyvin toimiva työyhteisö antaa mahdollisuuden myös tällaiseen pohdintaan, Weiste arvioi.
Tutkimus ehdottaa, että työpaikan viestintää tulisi parantaa yhteisöllisellä tasolla, jotta myös heikommassa asemassa olevat voisivat tuoda esiin näkökulmansa ja vaikuttaa työyhteisön vuorovaikutusihanteisiin.
Työhyvinvoinnin lisäksi yhteinen pohdinta edistäisi aidosti hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
Tutustu tutkimusjulkaisuun (englanniksi)
Tutustu tutkimusjulkaisun taustalla oleviin hankkeisiin
Ongelmallisista vuorovaikutuksista kertominen, Tampereen yliopisto
Lisätiedot
- Johtava tutkija Elina Weiste, Työterveyslaitos, puh. 050 336 3727, elina.weiste [at] ttl.fi
