Näin otat työkyvyn tuen toimintamallin käyttöön työpaikalla

Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa on hyvin moniulotteinen ilmiö. Sisäilmaan liitettyyn oireiluun vaikuttavat hyvin monet eri tekijät ja toisaalta ihmisen työkykyyn vaikuttavat niin sisäilmatilanteissa kuin muissakin tilanteissa useat toisiinsa kytköksissä olevat tekijät. Lisäksi työkyvyn tukea on monenlaista, ja yleensä se vaatii monen eri toimijan yhteistyötä. 

Siksi onkin tärkeää, että työpaikalla on muutosta suunniteltaessa 

• riittävästi ajantasaista tietoa tai pääsy tietoon kaikista edellä mainituista asioista 

• ymmärrys siitä, että työpaikallanne on sisäilmatilanteita voitu aikaisemmin tarkastella liian rakennuskeskeisesti unohtaen muut mahdolliset ihmisten työkykyyn vaikuttavat tekijät 

• ymmärrys siitä, että riippumatta oman työpaikkanne tapahtumista sisäilmaongelmiin voi liittyä huolta, luottamuksen puutetta ja kielteisten sosiaalisten leimojen riskiä työpaikalla. 

• Esihenkilö ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset vastaavat työkyvyn tuesta ja sen koordinoinnista työpaikalla.
• Työpaikan sisäilmaryhmä on keskeinen rakennuksen mahdollista sisäilmaongelmaa ratkaistaessa. Sisäilmaryhmällä on hyvä olla yhteistyötä työkyvyn tukea koordinoivien henkilöiden kanssa. 
• Työterveyshuolto on työpaikan kumppani työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuollon aktiivisesta roolista tulisi käydä keskustelua: Tarvitaan keskustelua siitä, mitä henkilöstö ja organisaatio odottavat ja toivovat työterveyshuollolta.
• Työterveyshuollon on hyvä pohtia omaa osaamistaan, rooliaan sekä keinoja, joilla sen edustajat osallistuvat työkyvyn tukeen sisäilmatilanteissa.

• Muutoksesta viestiminen jo suunnitteluvaiheessa parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Miettikää, miten suunnittelemanne muutos vaikuttaa kunkin työpaikan toimijan toimintaan ja keiden toiminnan muutos on keskeistä onnistumiselle.
• Viestinnän oikea kohdistaminen on tärkeää, ja viestinnän tulisi olla vuorovaikutteista. Esimerkiksi työpaikalla jo olemassa olevat henkilöstöinfot tai esihenkilökoulutukset ovat hyvä paikka viestiä muutoksesta vuorovaikutteisesti.
• Viestintää muutoksesta voi halutessaan suunnitella vuorovaikutustyökalun avulla. Se auttaa kohdentamaan viestintää oikein ja muotoilemaan pääviestiä selkeäksi.​​​​​​​

Pitäkää keskustelu avoimena. Tämä ei ole aina helppoa, mutta onnistuessanne vältytte epäluottamuksen kehittymiseltä.

Viestinnän oikea-aikaisuus on tärkeää: eri tilanteissa ja paikoissa ihmisillä voi olla erilaisia valmiuksia vastaanottaa viesti. Muistakaa toistaa viestiä ja palata asiaan. Erityisesti kriisiytyneissä tilanteissa tai huhujen levittyä omasta näkemyksestä poikkeavan viestin vastaanottaminen voi olla vaikeaa.

• Voi olla helpottavaa, että työpaikalla ennestään käytettyjä tuttuja työkaluja voi käyttää hyödyksi myös sisäilmatilanteissa. Esimerkiksi esihenkilöiden tehtäviin kuuluu usein työkykyyn liittyvien asioiden varhainen puheeksiotto ja tuki.
• Toisaalta sisäilmatilanteissa voidaan kokea puheeksiottaminen vaikeaksi erityisesti silloin, jos henkilön oireilu käsitetään ensisijaisesti rakennusperäiseksi. Esihenkilön voi olla vaikea hahmottaa, mitä hän voi tehdä. Muutoksen toimeenpanon tukena on tärkeä varmistaa, että esihenkilöillä on riittävästi asianmukaista tietoa sisäilmaoireilusta ja työkyvystä.
• Muutos voi koskea myös henkilöitä, joiden työnkuvaan muutostavoitteen mukaiset toimet eivät ole kuuluneet. Tällöin vuorovaikutuksessa ja viestinnässä  on osattava kuvata, miksi heitä tarvitaan tämän muutoksen toimeenpanossa ja toteutuksessa. 

• Muutostavoitteen mukaiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden tiedot ja taidot sisäilma- ja työkykyasioista voivat olla vaihtelevia. Tiedon ja osaamisen lisääminen on yksi toimeenpanoa tukeva keino, mutta vaatii aikaa.
• Esimerkiksi esihenkilöiden välillä voivat vaihdella siinä,  miten he osaavat kohdata ja vastaanottaa työntekijöiden huolia sisäilmatilanteissa.
• Sisäilmaongelmat voivat joillakin työpaikoilla herättää huolta ja monenlaisia tunteita. Esihenkilöiden kyky pysytellä rauhallisena vaihtelee tällaisissa tilanteissa, joissa nousee esiin tunteita ja joissa pitää välttää huolien vähättelyä.  Tarvittavia valmiuksia voi oppia valmistautumalla yhdessä etukäteen haastaviin tilanteisiin. 

Muutosta kannattaa pilotoida yhdessä kohteessa tai yksikössä.

Pilottikohteen valinta kannattaa tehdä huolellisesti. Esimerkiksi muut meneillään olevat muutokset kyseisessä yksikössä voivat vaikeuttaa muutoksen toteutumista.

Purkakaa pilotointikokemukset huolellisesti: minkälaista tukea muutos organisaatiossa edellyttää?