Sisäilma
Sisäympäristöä on hyvä tarkastella kokonaisuutena
Kokemukseen hyvästä sisäympäristöstä vaikuttaa sisäilman laadun lisäksi monet eri tekijät. Sisäympäristöä pitääkin tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat rakennuksen lisäksi tilan käyttäjien kokemukset. Myös toimintatavoilla rakennuksen ylläpidossa, huollossa sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa on merkitystä.
Kuva 1. Työterveyslaitoksen hyvän sisäympäristön ABC-malli
Yleistä sisäilmasta
Hyvä sisäilma on hajultaan neutraalia sekä lämpötilaltaan ja ilmankosteudeltaan miellyttävää. Hyvä sisäilma on moninainen sekoitus erilaisia kaasuja ja hiukkasia. Sisäilmassa esiintyy normaalistikin erilaisia pölyjä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), kuituja sekä mikrobeja (bakteereja, hiivoja ja homeita). Ilmanvaihto laimentaa ja poistaa epäpuhtauksia ilmasta.
Sisäilman laatua voivat heikentää
- ilmanvaihdon toimintaan liittyvät ongelmat, jotka aiheuttavat tunkkaisuutta
- liian korkea tai matala lämpötila, kuiva sisäilma tai veto
- ilmanvaihdosta tai rakenteista sisäilmaan kulkeutuneet pölyt ja hiukkaset
- kosteudelle altistuneet rakenteet, jolloin voi ilmetä kosteus- tai homevaurioita
- ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuneet hajut ja epäpuhtaudet kuten siitepöly, liikenteen tai energiantuotannon pienhiukkaset ja tupakansavu
- materiaaleista ja esimerkiksi siivousaineista sisäilmaan vapautuneet kemialliset päästöt, jotka saatetaan aistia hajuina.
Sisäilmaongelmalle on harvemmin vain yksi syy. Usein riittämätön ilmanvaihto voimistaa muiden tekijöiden aiheuttamia haittoja.
Hyvälaatuinen sisäympäristö on tuottavuustekijä
Videolla professori Kari Reijula käy läpi sisäympäristöön liittyviä tekijöitä ja niiden roolia työn tuottavuuden näkökulmasta.
Kysy lisää asiantuntijoiltamme
Sirpa Rautiala
