Laboratoriotyö

Ratkaisun kuvaus

• Laboratoriotyössä erilaisia kuljetusvaunuja käytetään aputasoina tavaroiden siirtojen yhteydessä.
• Hyvä kuljetusvaunu sisältää
  • kääntyvät, riittävän suuret pyörät
  • tarpeellisen määrän tasoja tai laatikoita
  • liuosten kuljetukseen tarkoitetut allastasot
  • hyvällä korkeudella olevan työntökahvan
  • pyöristetyt reunat
  • aseptisen puhdistuksen kestävät materiaalit.
• Kuljetusvaunun pitää olla tukeva ja kantavuudeltaan riittävä.

Perustelu

• Laboratoriotyö saattaa sisältää painavien taakkojen käsittelyä (esim. tavaran vastaanotto, siirtäminen varastoon, siirtäminen varastosta analyysilaitteelle).
• Raskaiden taakkojen käsittely käsivoimin kuormittaa työntekijän selkää.
• Työntäminen on työntekijän selän kannalta parempi kuin saman painoisen taakan kantaminen tai vetäminen.

Huomioitavaa

• Kaikille työntekijöille turvallisia taakkojen painorajoja ei ole olemassa, koska työntekijöiden ruumiinrakenne, toimintakyky ja terveydentila ovat yksilöllisiä.
• Jos taakkaa ei voida nostaa muuten kuin käsivoimin, tehdään nosto turvallisen nostamisen periaatteita noudattaen.

Kirjallisuutta

• Launis M., Lehtelä J. 2011. Ergonomia. Isbn 978-951-802-966-6. Tampere, Työterveyslaitos.
• Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R. ym. 2012. Ergonominen laboratorio. ISBN 978-951-802-967-3. Helsinki. Työterveyslaitos.

Ratkaisun kuvaus

Näytteiden analysoinnissa laimennusnesteen annostelu sylinteristä näyteputkeen tapahtuu automaattisesti.

Perustelu

• Automaattinen annostelu poistaa kokonaan käsin tehtävän työvaiheen.
• Vähentää käden kohoasentoa ja lihasten kuormittumista.
• Työ kevenee ja helpottuu.

Huomioitavaa

• Laite pitää kalibroida säännöllisesti, ja sen voi tehdä omatoimisesti ohjeiden mukaan.
• Laitteen annostelunopeuden voi säätää itse.

Soveltuvuus

Annostelija soveltuu laboratorioissa tehtävään nesteenannosteluun ja titraukseen.

 

Ratkaisun kuvaus

• Kaapissa on viisto ja heijastamaton etulasi.
• Kaapin sisäpuoli on heijastamaton ja sen sisällä on valaisin, joka ei ole suoraan työntekijän näkökentässä.
• Kaapin etureunassa on kyynärvarsituki.
• Kaapin korkeutta voidaan säätää sähköisesti (säätöalue 70-120 cm).
• Kaappi on helposti puhdistettavissa.
• Kaapin sisällä oleva käyttöliittymä on selkeä.

Perustelu

• Sähköisesti korkeussäädettävä laminaarikaappi mahdollistaa työskentelyn sekä istuen että seisten ja se soveltuu eripituisille työntekijöille.
• Kyynärtuki mahdollistaa käsien tukemisen alustaan, mikä vähentää käsien kannattelua sekä niska –ja hartiaseudun rasittumista.
• Viisto ja heijastamaton etulasi helpottaa tarkkuutta vaativaa työtä.
• Avoin jalkatila mahdollistaa hyvän istuma-asennon.

Huomioitavaa

• Samat ohjeet soveltuvat myös veto- ja suojakaappeihin.
• Steriili työskentely edellyttää, että kaappi on helppo puhdistaa.
• Kaapin yhteyteen tarvitaan pöytä- ja säilytystilaa, jotta työssä tarvittavat työvälineet ja tarvikkeet ovat mahdollisimman lähellä.

Kirjallisuutta

Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki, Työterveyslaitos.

 

Ratkaisun kuvaus

• Sähköisesti säädettävä työpiste ja mikroskooppi tarkkuutta, tarkkaa näkemistä ja keskittymistä vaativaan työhön.
• Ergonomisessa mikroskoopissa on säädettävät okulaarit ja säätönapit lähellä pöytätasoa symmetrisesti molemmin puolin.

Perustelu

• Mikroskopointia voi tehdä istuen ja seisten.
• Pöydän ja mikroskoopin säätäminen mahdollistaa käsien tukemisen pöytään, symmetrisen työasennon ja oikea katselukulman.
• Niska ja selkä ovat luonnollisessa asennossa, hartiat rentoina, vartalo ja ranteet keskilinjassa sekä kyynärvarret tuettuina.

Kirjallisuutta

• Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki, Työterveyslaitos.

Ratkaisun kuvaus

• Tuolin istuinkorkeutta, istuimen ja selkänojan kaltevuutta sekä niskatuen korkeutta ja syvyyttä voidaan säätää.
• Selkätukea voi kallistaa taaksepäin (120°), jos asiakasta tai potilasta pyörryttää.
• Tuolissa on pehmustetut ja pikasäädettävät käsinojat sekä näkyvästi merkityt eriväriset nousutuet.
• Tuolin runko on ruostumatonta terästä ja verhoilu keinonahkaa.
• Työntekijä voi ottaa verinäytteen sivulta päin.

Perustelu

• Ottaessaan näytettä työntekijä pääsee lähelle asiakasta, eikä hänen tarvitse kumartua.
• Työntekijä voi säätää tuolin sekä itselleen että asiakkaalle sopivaksi.
• Asiakkaan on helppo istuutua tuoliin ja nousta siitä ylös, koska hän voi tukeutua kahvoihin ja viedä jalat tuolin alle.
• Asiakas voi näytteenoton aikana tukea kätensä käsitukeen.

Huomioitavaa

Näytteenottotuolia ei pysty säätämään makuuasentoon.

Soveltuvuus

Verinäytteenotto

Ratkaisun kuvaus

• Näytteenottovaunussa voidaan säilyttää näytteenotossa tarvittavia välineitä, muun muassa putkilot, neulat ja sekoittajat.
• Vaunussa on vapaasti sijoitettavat roska-astiat.
• Vaunussa on kääntyvät ja lukittavat pyörät.

Perustelu

• Kaikki näytteenoton välineet ovat hyvässä järjestyksessä ja helposti saatavilla.
• Työtasot ovat sopivalla korkeudella, jolloin työntekijän ei tarvitse kurotella.
• Vaunua helppo kuljettaa ja liikutella.

Huomioitavaa

Saatavilla on erilaisia vaunumalleja.

Kirjallisuutta

Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R. ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki.  Työterveyslaitos.

Ratkaisun kuvaus

• Pipetointirobotilla voidaan pipetoida automaattisesti näytteitä kuoppalevylle ja kertakäyttökärjille.
• Pipetointirobotti toimii myös kuoppalevyn lukijana.

Perustelu

• Käsin tehtävä toistotyö vähenee.
• Työn nopeutuu ja helpottuu.
• Pipetointi on tarkkaa ja toistettavaa.
• Työntekijöiden altistuminen pipetoitaville aineille vähenee.

Huomioitavaa

• Markkinoilla on saatavilla erilaisia ja erikokoisia robotteja.
• Tilaratkaisuissa ja sijoitteluissa on huomioitava robotin koko.
• Joissakin malleissa laitteen yläpuolelle on mahdollista asettaa myös erillinen pölysuoja.

Soveltuvuus

• Sairaala- ja tutkimuslaitosten laboratoriot, jossa analysoidaan suuria määriä näytteitä.
• Kliinisen kemian ja biokemian tutkimukset, esimerkiksi Dna-määritykset.

Kirjallisuutta

Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki, Työterveyslaitos.

Ratkaisun kuvaus

• Pipetti on sähkökäyttöinen, kevyt, tasapainoinen ja hiljainen.
• Pipetin annostelu- ja kärjenpoistopainikkeet ovat kevyet.
• Pipetin pitkä ja kaareva sormituki on säädettävissä ja pipetin pinta on otteen kohdalta pitävä.
• Soveltuu sekä oikea- että vasenkätisille.
• Näyttöikkuna näkyy pipetoidessa ja sen merkit on helppo lukea.
• Pipetin voi valita käden koon mukaan.

Perustelu

• Pipetointi on tyypillinen työtehtävä laboratoriossa.
• Pipetointi on yhteydessä laboratoriotyöntekijöiden käsien ja hartiaseudun vaivoihin, jos pipetoidaan yli 300 tuntia vuodessa.
• Ergonomisten pipettien käyttö vähentää työntekijän yläraajojen ja niskahartiaseudun kuormittumista.

Huomioitavaa

• Laboratoriossa on hyvä olla sekä sähköisiä että manuaalisia pipettejä.
• Erilaisia pipettimalleja kannattaa kokeilla ennen hankintaa.
• Pipetit säilytetään pystyasennossa telineessä sekä työpöydällä että suojakaapissa, jolloin pipetti on helppo ottaa telineestä käyttöön ja laittaa takaisin käden rentouttamisen ajaksi.

Kirjallisuutta

• Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki, Työterveyslaitos.
• Sormunen E., Nevala N. 2013. User-oriented evaluation of mechanical single-channel axial pipettes. Applied ergonomics. 44(5): 785-791.

Ratkaisun kuvaus

Sähköistä eppendorf-pullonsulkijaa on kevyt käyttää ja se on kädelle miellyttävä.

Perustelu

• Korkkien toistuva aukaiseminen ja sulkeminen rasittaa työntekijän kättä.
• Sormia kuormittavat pinsettiotteet vähenevät.
• Ranne säilyy keskiasennossa, kun pullon sulkeminen tapahtuu kevyellä alaspäin suuntautuvalla liikkeellä.
• Mekaanisen pullonsulkijan käyttö vaatii ranteen voimakasta taivutusta ja käden puristusvoimaa.
• Sähköistä sulkijaa on miellyttävämpi käyttää, koska mekaaninen paine kämmeneen on pieni.

Huomioitavaa

• Pöytätaso pitää olla sopivalla korkeudella, jotta yläraajat voi tukea pöytään.
• Pullonsulkijan kädensijan ympärysmittaa ei voi säätää.

Soveltuvuus

Laboratorioalalla työskentelevät, esimerkiksi sairaalalaboratoriot tai tutkimuslaboratoriot

 

Ratkaisun kuvaus

• Muunneltava, itsenäisesti seisova ja kasaan taitettava tilanjakaja.
• Toimii näkösuojana ja turvaa asiakkaan yksityisyyden.
• Voi olla pyörillä liikkuva, seinään kiinnitettävä, vapaasti seisova tai lattiaan asennettava.

Perustelu

• Mahdollisuus muunnella tiloja eri toimintojen ja asiakkaiden mukaan.
• Sermi on kevyt ja helposti liikuteltava, jolloin tilojen rajaaminen on helppoa ja nopeaa.
• Valvontalaitteita voidaan seurata helpommin esimerkiksi teho-osastolla ja heräämössä, kun sermit eivät ulotu kattoon saakka.
• Ylhäältä avoin tilanjakaja päästää tilaan päivänvaloa.
• Hygieeninen ja helposti puhdistettava.

Huomioitavaa

• Sermin pinnat puhdistetaan säännöllisesti esimerkiksi desinfiointiaineella
• Koteloidut pyörät voidaan irrottaa ja pestä astianpesukoneessa

Soveltuvuus

• Tilanjakajaksi potilashuoneisiin, joissa on kattonostin tai muita kattoon kiinnitettyjä laitteita
• Näkösuojaksi lääkärien vastaanottohuoneisiin tai potilashuoneisiin esimerkiksi asiakkaan riisuutumisen ajaksi

Ratkaisun kuvaus

• Erilaiset kaapit, laatikostot, hyllyt ja vaunut
• Korkeat, ulosvedettävät apteekkarinkaapit soveltuvat myös laboratorioihin
• Painavia ja hankalasti käsiteltäviä tavaroita ja usein tarvittavia tavaroita säilytetään työntekijän lantion korkeudella (70-130 cm lattiasta), harvoin käytettäviä ja kevyitä tavaroita säilytetään tämän ylä- tai alapuolelle.

Perustelu

• Laboratorioissa tarvitaan paljon säilytystilaa työvälineille, laitteille, kemikaaleille ja erilaisille tarvikkeille.
• Hyvä järjestys ja tavaroiden omat säilytyspaikat nopeuttavat työtä, kun tavaroiden etsimiseen ei kulu aikaa.

Huomioitavaa

• Jos säilytyskalusteissa käytetään umpinaisia ovia, niihin on hyvä merkitä sisältö.
• Työpöydän yläpuolelle kannattaa asentaa kaappeja, ja alle joko pyörillä olevia tai pöytätason alakiskossa sivusuunnassa liikuteltavia laatikostoja.

Kirjallisuutta

Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Työterveyslaitos, Helsinki.

Ratkaisun kuvaus

• Hyvä valaistus tarkoittaa, että valaistuksen voimakkuus, häikäisemättömyys ja tasaisuus, pintojen luminanssi, valon suunta ja väriominaisuudet sekä luonnonvalon käyttö ovat tasapainossa työn vaatimusten ja työntekijän ominaisuuksien kannalta.
• Laboratorion valaistusvaatimus on 500 luksia (eurooppalainen työpaikkojen valaistusstandardi).
• Jos työssä pitää nähdä tarkasti, yleisvalaistuksen lisäksi käytetään säädettävää paikallisvalaistusta.
• Värinmääritystyössä valaisimilta edellytetään hyvää värintoisto-ominaisuutta ja valaistusvoimakkuuden pitää olla 1000 luksia.
• Suojakaapin kattoon voidaan sijoittaa oma loisteputkivalaisin, jolloin valaistus kaapin sisällä on hyvä eikä työntekijä varjosta valaistavaa kohdetta.

Perustelu

• Laboratoriotyö vaatii tarkkuutta.
• Näkeminen ja sopivan työskentelyasennon löytäminen on helppoa eikä työskentely rasita silmiä.
• Hyvä valaistus vähentää virhesuorituksia ja lisää työturvallisuutta.

Huomioitavaa

• Asennuksessa on hyvä olla mukana valaistussuunnittelija tai valaistusasioihin perehtynyt sähkösuunnittelija.
• Näkemiseen vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, näkökyky ja vireystila.
• Auringonvalon aiheuttamaa häikäisyä voidaan vähentää, kun työpiste on ikkunaan nähden sivuttain ja ikkunassa on sälekaihtimet.

Kirjallisuutta

• Launis M., Lehtelä J. 2011. Ergonomia. Isbn 978-951-802-966-6. Tampere, Työterveyslaitos.
• Nevala N., Pekkarinen A., Toivonen R., ym. 2012. Ergonominen laboratorio. Isbn 978-951-802-967-3. Helsinki, Työterveyslaitos.