Materiaalien testaus

Rakennusmateriaalien päästöjä eli emissioita voidaan tutkia testauslaboratoriossa kolmella eri menetelmällä.

Sekä bulk- eli kokonaisemissio että FLEC ovat vakiintuneita tutkimusmenetelmiä esimerkiksi sisäilmaongelmia selvitettäessä. Näistä menetelmistä löytyy lisätietoa ja tilausohjeet Sisäilman laboratorioanalyysit -palvelusivultamme.

Kammiotekniikalla suoritettava pintaemissiotutkimus tehdään vakioiduissa olosuhteissa, standardeihin ISO 16000-9 ja EN 16516 perustuvalla kammiomenetelmällä. Se antaa luotettavaa tietoa rakennusmateriaalien päästöistä. Kammiotekniikka mahdollistaa materiaaliemissioiden vaikutuksen arvioinnin sisäilman kemialliseen laatuun, koska tuloksena saadaan pintaemissionopeuden lisäksi myös mallihuonepitoisuus.

Kaikilla kolmella tekniikalla kerätyistä näytteistä voidaan analysoida mm. haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), formaldehydi ja muut aldehydit, PAH-yhdisteet sekä ammoniakki. Lisäksi teemme rakennusmateriaalien aistinvaraista arviointia (tuotteen hajun hyväksyttävyys).

Materiaaliemissiopalveluitamme voidaan räätälöidä esimerkiksi

• tuotekehitysprosessin tueksi
• osaksi materiaalivalmistajan laadunvalvontaa
• sisäilma-analyysien tueksi ongelmallisia materiaaleja etsittäessä

Materiaalien lämpöhajoamistuotteita tutkitaan putkiuunissa halutussa lämpötilassa (max. 900 °C). Tuotteesta haihtuvat yhdisteet kerätään niille soveltuville keräimille. Laboratoriomme analyysivalikoima on hyvin kattava. Tuotteista voidaan analysoida mm. VOC, aldehydit, PAH-yhdisteet, isosyanaatit, bisfenoli, rikkiyhdisteet ja syaanivety.

Pölyävyystestillä arvioidaan kuivien jauhemaisten materiaalien kykyä vapauttaa pölyjakeita, joiden vaikutus kohdistuu käyttäjien

1. hengitysteihin kokonaisuutena (hengittyvä jae)
2. ylähengitysteihin ja keuhkoputkiston värekarva-alueeseen (keuhkojae), sekä
3. keuhkojen alveolialueelle (alveolijae).

Pölyävyystesti suoritetaan standardin EN 15051-2:2014 + A1:2016 ja MDHS 81 mukaisesti pyörivää pölyrumpua käyttäen. Menetelmä käsittää myös materiaalin tiheys- ja kosteusmääritykset. Materiaalin pölyävyys määritetään siten, että pölynäyte kerätään testin aikana kolmelle eri keräimelle, jolloin pölyjakeet voidaan erottaa toisistaan partikkelikoon mukaan. Erilliset mittaustulokset (mg/kg) saadaan hengittyvälle pölylle sekä keuhko- ja alveolijakeelle. Tulosten arviointi tapahtuu standardissa esitettyjen pölyävyysluokkien mukaan.

Menetelmää käytetään vähäpäästöisten tuotteiden kehittämiseen ja vertailuun, esimerkkinä leivonnaistuotteet ja muut jauhemaiset elintarvikkeet, sekä sementit, laastit ja muut rakennusmateriaalit.

Menetelmällä voidaan määrittää alveolijakeen sekä alveolijakeisen kvartsin ja muiden haitta-aineiden suhteellinen osuus jauhemaisista tuotteista prosentteina kuivapainosta. Menetelmässä alveolijae erotetaan tuotteesta nestesedimentointimenetelmällä kalvosuodattimelle, josta määritetään alveolijakeisen kvartsin määrä röntgendiffraktiometrisesti tai esim. raskasmetallien sekä niiden yhdisteiden pitoisuus ICP-MS tekniikalla.

Alveolijakeisen kvartsin määrittäminen tuotteista on tarpeen, koska EU:n asetuksen N:o 1272/2008 mukaan tuotteet pitää luokitella haitallisten aineiden sisällön ja pitoisuuden mukaisesti. Jos tuotteen alveolijakeisen kvartsin painopitoisuus on < 1 %, luokittelua ei tarvita. Jos pitoisuus sen sijaan on 1-10 %, luokitus on STOT RE 2 (elinkohtaisesti myrkyllinen, toistuva altistuminen kategoria 2). Jos pitoisuus on 10 % tai suurempi, luokitus on STOT RE 1 (elinkohtaisesti myrkyllinen, toistuva altistuminen, kategoria 1).

Työterveyslaitoksen laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2017. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivulta www.finas.fi.

Laboratoriollamme on myös Ruokaviraston hyväksyntä asumisterveyteen liittyvissä määrityksissä sekä Rakennustietosäätiön valtuutus suorittaa M1-luokituksen vaatimia laboratoriotestauksia.