Osaajaksi työterveyshuoltoon

Ne työterveyshuollossa toimivat ammattihenkilöt ja asiantuntijat, jotka olivat nykyisen säädöspohjan voimaan tullessa päteviä toimimaan työterveyshuollossa, ovat edelleen päteviä nykyisiin ja niitä vastaaviin työterveyshuollon tehtäviin.

Ammattihenkilöiden pätevyysvaatimukset

Päätoimisesti työterveyshuollossa toimivan lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri tai erikoistuva lääkäri. Päätoimisesti toimiva lääkäri toimii työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia viikossa tai enemmän. 

Osa-aikaisesti toimiva lääkäri on työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin alle 20 tuntia viikossa. Hänellä tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus vähintään kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyt työterveyshuollon tehtäviin. 

Laillistetulla terveydenhoitajalla tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyt työterveyshuollon tehtäviin. Terveydenhoitaja voi hankkia pätevyyden myös ammattikorkeakoulujen järjestämässä täydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulujen verkosto soveltavat yhdessä laadittua opetussuunnitelmaa. 

Laillistetulla fysioterapeutilla tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on siirtynyt työterveyshuollon tehtäviin. Fysioterapeutit voivat hankkia pätevyyden myös ammattikorkeakoulujen järjestämässä täydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulujen verkosto soveltavat yhdessä laadittua opetussuunnitelmaa.

Asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset

Laillistetulla psykologilla tulee olla vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on aloittanut asiantuntijatoiminnan. 

Psykologit voivat pätevöityä myös erikoispsykologikoulutuksen kautta. Työterveyshuollon pätevyyden antaa myös työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologin tutkinto, johon sisältyy työterveyshuollon kurssit. 

Muiden työterveyshuollossa toimivien asiantuntijoiden tulee suorittaa oman alan korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen pätevöittävä koulutus ennen työterveyshuollon tehtävissä toimimista. Näitä ovat työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan asiantuntijat. 

Erikoislääkäri, jolla on muu kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys, voi toimia asiantuntijatehtävissä.  

Täydennyskoulutus

Työterveyshuoltohenkilöstön tulee ylläpitää ammattitaitoaan riittävällä täydennyskoulutuksella, johon tulee osallistua vähintään kolmen vuoden välein. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee moniammatillisen tiimin jäsenille täydennyskoulutusta seitsemän päivää vuodessa ja konsultoiville asiantuntijoille 1–3 päivää vuodessa. Täydennyskoulutusvelvollisuus koskee myös itsenäisenä ammatinharjoittajana työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydenhuollon ammattihenkilöä.

Työterveyslaitos toteuttaa työterveyshuollon aihepiiriin liittyvää täydennyskoulutusta työterveyshuollon henkilöstölle ja yrityksille sekä organisaatioille avoimena koulutuksena ja tilauskoulutuksena.

Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot

Työterveyshuollossa tarvitaan tämän päivän vaatimustasoa vastaavaa ammatillista ja tieteellistä osaamista kehittämis- ja hallintotehtävissä, koulutuksessa ja alan tutkimuksessa. 

Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot rakennetaan osaksi olemassa olevia koulutusjärjestelmiä ja koulutusohjelmia. Koulutusohjelmat tukevat työterveyshuollon osaamisvaatimuksia, kuten esimerkiksi terveyden edistäminen, preventiivinen hoitotiede, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä pedagogiikka. Kohderyhmänä ovat työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit, ergonomian ja kuntoutuksen asiantuntijat, henkilöstöhallinnon asiantuntijat sekä esihenkilöasemassa olevat. 

Koulutus toteutetaan Työterveyslaitoksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan vuosittain. Yhteistyösopimukseen sisältyy Työterveyslaitoksen asiantuntijapalveluna suunnitelman mukaiset asiantuntijaluennot ja niihin liittyvä ajankohtainen materiaali, opinnäytetöiden substanssiohjaus, harjoitteluun ja muihin opintoihin liittyvä asiantuntijakonsultaatio sekä yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa, koordinointi ja hallinto. 

Koulutukseen osallistuvat oppilaitokset vaihtelevat vuosittain. Tällä hetkellä mukana ovat 

• Itä-Suomen yliopisto 
• LAB- ammattikorkeakoulu 
• Metropolia Ammattikorkeakoulu 
• Oulun ammattikorkeakoulu 
• Satakunnan ammattikorkeakoulu 
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu 
• Tampereen ammattikorkeakoulu 
• Turun ammattikorkeakoulu. 

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus

Työterveyshuolto tarjoaa haasteellisen erikoisalan moniammatillisesta yhteistyöstä kiinnostuneille lääkäreille. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tarjoaa opinpolun, joka pitää sisällään monivivahteisia, vaihtoehtoisia ja ajankohtaisia sisältöjä mielenkiintoisesta oppialasta. 

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kokonaiskesto määräytyy koulutustavoitteiden täyttymisen mukaan. Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on viisi vuotta. Käytännössä tavoitteiden saavuttaminen kestää noin kuusi vuotta. 

Koulutusohjelma rakentuu seuraavista osioista: 

• terveyskeskustyö (9 kuukautta) 
• käytännön koulutus 
  • koejakso työterveyshuollossa (6 kuukautta) 
  • työterveyshuoltojakso (24 kuukautta) 
  • työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakso (6 kuukautta) 
  • käytännön koulutus työterveyshuoltoa tukevilla kliinisillä erikoisaloilla (9 kuukautta) 
  • täydentävä käytännön koulutus (0 -12 kuukautta) 
  • työterveyslaitosjakso (6 kuukautta) 
• teoriakoulutus (200 tuntia) 
• johtamisopinnot (10 opintopistettä) 
• valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu. 

Opetuksessa hyödynnetään perinteisten koulutusmenetelmien lisäksi uutta tieto- ja viestintätekniikkaa verkko-opetuksen keinoin. Työterveyshuoltoon erikoistuu viidessä yliopistossa yhteensä lähes 900 lääkäriä. Heitä kouluttaa 300 kouluttajalääkäriä koulutustyöterveysasemilla ympäri maan. Työterveyshuollon ja työlääketieteen oppialalla annetaan myös tieteellistä jatkokoulutusta. 

Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien haku kuusi kuukautta kestävälle Työterveyslaitosjaksolle on auki aina kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa. Maaliskuussa haetaan syksyllä alkaviin koulutusjaksoihin ja syyskuussa seuraavana keväänä alkaviin jaksoihin. 

Ajantasaista tietoa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta on tarjolla myös työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilla.

Työterveyspsykologin työhön saa hyvää tukea esimerkiksi erikoispsykologikoulutuksesta. Erikoispsykologikoulutus on psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psykologian viidellä erikoisalalla. 

Työterveyshuollossa voi hyödyntää esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologian tai terveyspsykologian erikoistumisopintoja. Työ- ja organisaatiopsykologian erikoistumisopintojen jälkeen psykologilla on valmiudet toimia itsenäisenä erityisasiantuntijana työelämän tuottavuutta ja hyvinvointia edistävissä psykologisissa tehtävissä sekä kehittää jatkuvasti alan ammattikäytäntöä tieteelliseltä perustalta. Työelämän muutosten nopeus ja henkisen kuormituksen hallinta edellyttävät psykologisen asiantuntemuksen laadullista ja määrällistä lisäämistä. 

Koulutus on tarkoitettu psykologeille, jotka toimivat esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa, henkilöstön arviointi- ja valintatehtävissä, työterveyshuollossa tai työn ja organisaatioiden kehittämistehtävissä. Terveyspsykologian erikoistumisopintojen sisältöalueina ovat puolestaan sekä mielenterveys että somaattinen terveys lähtökohtana kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä ja sairastamisesta. Terveyspsykologian erikoispsykologin koulutuksen tavoitteena on antaa terveyspsykologiasta teoreettiset perustiedot ja perehdyttää alan keskeisiin sovellutuksiin. 

Koulutusohjelmassa käsitellään somaattisen ja psyykkisen terveyden psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia perusteita sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia ja yhteyksiä. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet kehittää terveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattikäytäntöjä vastaamaan muuttuvia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, soveltaa erilaisia diagnostisia menetelmiä, terveyspsykologisia mittareita sekä käynnistää interventioita sekä evaluoida niiden toimivuutta ja tuloksellisuutta.