Tiivistelmä 17.1.2023: Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?

Väestörakenteen muutos vaatii päättäjien erityistä huomiota ja muutos pitäisi huomioida seuraavissa hallitusohjelmissa, kuului pääviesti LIFECON-hankkeen 17.1.2023 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?”. Jotta ikääntymisen taloutta heikentäviä vaikutuksia saataisiin vaimennettua, tarvitaan maahanmuuton kasvattamisen lisäksi sekä kantaväestön että maahanmuuttajien työllisyysasteen nostoa. Tilaisuuden järjestivät Etla ja Työterveyslaitos.

Tulevat ikäluokat entistä pienempiä

Tilaisuuden avasi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen alustuksellaan. Valkonen esitteli huolestuttavia ennustelaskelmia väestön kehittymisestä. Kun tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä ja vanhemmat ikäluokat yhä kasvavat, vaikeuttaa se tulevaisuudessa sekä riittävien palveluiden tarjontaa että yritysten  työvoiman saatavuutta.

– 50 vuoden päästä meiltä puuttuu joka 6. työikäinen, toteaa Tarmo Valkonen.

Syitä esimerkiksi syntyvyyden laskulle ei tarkkaan tiedetä, jolloin siihen on myös vaikea vaikuttaa. Täten on tärkeää myös oppia sopeutumaan. Syntyvyyden lisäksi työikäisen väestön määrään voidaan vaikuttaa muun muassa lisäämällä maahanmuuttoa ja nostamalla nykyistä työllisyysastetta.

– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi Valkonen.

– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, painotti Valkonen.

Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen piti alustuksen vähenevän väestön vaikutuksista Suomen kansantalouteen.

Työllisyysasteessa nostamisen varaa kaikissa ikäluokissa

Tilaisuudessa kuultiin Etlan Valkosen lisäksi alustus myös Työterveyslaitoksen johtavalta tutkijalta Taina Leinoselta. Leinonen esitteli alustuksessaan, miten ja miksi eläkeikäisten työllisyysaste on noussut viime vuosina.

 – Työllisyysaste on kasvanut paljon 60-62-vuotiailla eli heillä, joilta on karsittu paljon varhaisen eläköitymisen reittejä, Leinonen toteaa.

Kaikilla ei ole kuitenkaan esimerkiksi terveysongelmien vuoksi samanlaisia mahdollisuuksia jatkaa työelämässä eläkeiän lähestyessä, mikä on otettava huomioon eläkejärjestelmää kehitettäessä. Toisaalta monet kykenevät jatkamaan työelämässä sairausdestaan huolimatta. Osatyökykyisten työhön osallistumisen mahdollisuutta olisi kuitenkin edelleen edistettävä Suomessa. Esimerkiksi  osasairauspäivärahan toimivuus  on osoitettu tutkimuksilla.

–  Kestävien työurien näkökulmasta kuitenkin todellisuudessa työelämän kokonaispituus on tärkeä, Leinonen huomauttaa.

Ikääntyvien, eläkeläisten ja osatyökykyisten työhön osallistumisen parantamisen lisäksi on tärkeää saada nuoret kiinnittymään työelämään mahdollisimman varhain ja hyvin. Tällä hetkellä esimerkiksi nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyysetuudet ovat kasvussa. Lisäksi osaamisesta on tärkeä pitää huolta koko työuran ajan siten, että se vastaisi muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Katse on suunnattava pitkälle eteenpäin ja pieniin ikäluokkiin on varauduttava

Suomessa on parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään.

Työntekijöitä on entistä vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta.

Meiltä puuttuukin varautuminen pahenevaan työvoimapulaan, tilaisuudessa muistutettiin.

Vähemmän tekijöitä – pidemmät työuratko ratkaisu?

Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla.

Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.

– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistutti johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

Leinonen on myös LIFECON-tutkimushankkeen vetäjä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä oleva strategisen tutkimuksen neuvosto.

Päätöksillä ja asennemuutoksella alkaa olla jo kiire – hyvinvointivaltion ylläpito hankalaa

Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.

Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.

– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Etlan Valkonen.

– Lisäksi esimerkiksi osaamiseen ja koulutukseen panostaminen yhä pienenevässä työikäisten ryhmässä on entistä tärkeämpää, Valkonen jatkaa.

Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin ikääntyvän ja vähenevän väestön vaikutuksia taloudelle ja työllisyydelle sekä sitä, mihin nykyinen väestökehitys on johtamassa.

Paneeliin osallistuivat taloustieteilijä, tietokirjailija Sixten Korkman, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen, Itä-Suomen yliopiston professori ja SustAgeable hankkeen tutkija Ismo Linnosmaa ja Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Paneelissa puhetta johti Ylen toimittaja Sakari Sirkkanen.

Jenni Pääkkönen (vas.), Ismo Linnosmaa, Suvi-Anne Siimes ja Sixten Korkman.

Väestön ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin olisi Suomessa panelistien mielestä pitänyt jo varautua, sillä kyseessä ei ole akuutti ja yllättävä kriisi.

– Olemme ison murroksen edessä eikä kyseessä ole mikään äkillinen kriisi. Jos väestön ikääntymisen vaikutukset taloudelle olisi akuutti ongelma, Suomessa ruvettaisiin heti toimenpiteisiin. Olemme tienneet ongelmista vuosikausia, mutta toimenpiteisiin ei vain ole ryhdytty, koska asiaa on voitu lykätä eteenpäin, Sixten Korkman totesi paneelissa.

Korkman muistutti sukupolvien välisestä sopimuksesta ja siitä, että seuraavalle sukupolvelle kasaantuu paljon maksutaakkaa, jos aktiiviväestö maksaa sekä vanhusten että lasten hoivasta – ilmastokriisin lisäksi. Myös oikeudenmukaisuuskysymys nousee tällöin  esille, hän sanoi.

Oikeudenmukaisuus-kysymyksen kannalta olennaista on  tietoisten päätösten tekeminen ajoissa.

– Jos emme tee tietoisia päätöksiä, voimme tahattomasti siirtää taakkaa lähiomaisille, epävirallisen hoivan piiriin, Jenni Pääkkönen huomauttaa.

Muuttuvaan väestötilanteeseen tulisi pyrkiä vaikuttamaan jo nyt eikä siirtää toimenpiteitä liian pitkälle. Juuri vaatimus pitkäjänteisestä ajattelusta aiheuttaa haasteita ratkaisujen löytämiseen.

– Demokratiassa ja poliittisessa järjestelmässä on vahvistunut lyhytjänteinen ajattelu. On ehkä vaikea miettiä, että se mitä politiikassa tänään tehdään, vaikuttaa viiden vaalikauden päähän. Elämäntapamme tulee joka tapauksessa muuttumaan, painotti Työeläkevakuuttajien Suvi-Anne Siimes.

Tilaisuutta seurasi aktiivinen yleisö sekä paikan päällä Tiedekulmassa että etäyhteyksien välityksellä verkossa.

Keinoja on monia

Panelistit luettelivat myös konkreettisia keinoja, joilla väestön ikääntymisen talousvaikutuksiin voitaisiin vaikuttaa, kuten työperäistä maahanmuuttoa ja koulutusinvestointeja lisäämällä. Valtiovarainministeriön Jenni Pääkkönen muistutti myös, että kaikki toimenpiteet eivät saa vain lisätä menoja vaan tarvitaan myös kohdennettuja ja enemmän julkista taloutta vahvistavia toimia.

Paneelissa keskusteltiin paljon sopeutumisen keinoista. Eläkeiän nosto, työelämän joustavuuden lisääminen, priorisointi, valtionmenojen ja kuntatalouden kriittinen tarkastelu, rakenteelliset uudistukset, verojen korottaminen ja erilaiset kasvutoimet esitettiin esimerkkeinä vaihtoehdoista.

–  Palvelun käytön kustannuksia voi hillitä monilla keinoilla. Esimerkiksi liikunta-interventioista on paljon evidenssiä hyvinvoinnin lisäämiseksi  ja tätä kautta työkyvyn ylläpitämiseksi ja sote-palvelutarpeen vähenemiseksi, Ismo Linnosmaa lisäsi.

–  Lisäksi toimenpiteiden pitäisi olla vaikuttavia ja hyvin kohdennettuja, muistutti Pääkkönen.

–  Esimerkiksi uudelleenkouluttautumista käyttävät tällä hetkellä jo hyvin kouluttautuneet. Miten koulutusta saataisiin lisättyä etenkin matalasti koulutetuilla? Siimes kysyy.



Valkosen mukaan ongelmiksi työttömillä muodostuvat myös kannustinloukut, sillä osa elää sellaisilla tuloalueilla, ettei heidän kannata työllistyä.

Tärkeässä roolissa päätöksiä tehtäessä ovat väestöennusteet ja tutkittu tieto.

– Vaikka väestöennusteissa voikin olla vähän epävarmuutta niin suurta kuvaa epävarmuus ei kuitenkaan muuta. Esimerkiksi työeläkejärjestelmässä on katsottu eteenpäin ja käytetty paljon pitkän aikavälin ennusteita ja politiikkaa on tehty sen mukaan. Väestöennusteiden lisäksi tarvitsemme myös tutkimustietoa ja laskelmia erilaisista politiikkavaikutuksista, Etlan Tarmo Valkonen kiteytti.

Tilaisuuden lopuksi Demography-ohjelman johtaja Susan Kuivalainen ja LIFECON-konsortion johtaja Taina Leinonen kertoivat Demography-ohjelman ja LIFECON-hankkeen kevään suunnitelmista. Demography-ohjelman asiantuntijat ovat mm. koonneet tietopaketin:  "Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden". Tietopaketti  julkaistiin viikko tilaisuuden jälkeen.

Tutustu tietopakettiin ja lataa se käyttöösi. >>

Kaksituntisen tilaisuuden Tiedekulmassa järjestivät Etla ja Työterveyslaitos. Tilaisuus oli osa monivuotista Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa LIFECON-hanketta, johon osallistuu myös Helsingin yliopisto.

Lisätiedot

Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 327 1723, taina.leinonen [at] ttl.fi (taina[dot]leinonen[at]ttl[dot]fi)

Tiivistelmän laati erikoistutkija Laura Salonen Työterveyslaitoksesta.

Lähteet: Mediatiedote 17.1.2023, Etlan verkkouutinen 18.1.2023, Tilaisuuden esitykset ja paneelikeskustelu

Valokuvat: Kristiina Kulha (Työterveyslaitos) ja Tytti Sulander (Etla), Justiina Airas (Etla)



Tilaisuuden verkkosivuilta löytyy myös tallenne, esitykset, ohjelma ja mediatiedote.  >>

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.

LIFECON on yksi STN DEMOGRAPHY -ohjelman viidestä tutkimushankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeiden asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin päättäjille ”Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden”.