Hanke

COADAPT: Mukautuviin ympäristöihin ja vuorovaikutteiseen tekoälyyn perustuva lähestymistapa aktiiviseen ikääntymiseen ja työkykyyn

Hanke tarjoaa viitekehyksen, joka vahvistaa ikääntyvän henkilön voimavaroja niin työssä kuin muussakin elämässä. Tämä tukee aktiivista ikääntymistä.

Aikataulu

2019–2022

Tavoitteet

Ikääntyvän ihmisen voi olla vaikea pysyä aktiivisena, jos ikääntyminen heikentää hänen kykyään toimia digitalisoituneiden tietojen, digitaalisten kanavien ja käyttöliittymien kanssa tai hankaloittaa digitaalista vuorovaikutusta.

COADAPT -hankkeen tavoitteena on luoda muutosta edistävä viitekehys, joka sisältää seuraavat mukautumista edistävät keinot:

  1. Henkilökohtaisen mukautumisen tukeminen: Ikääntyvien henkilöiden voimaantumista tuetaan niin, että he sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin. Apuna käytetään personoitua, tekoälyyn perustuvaa, kielellistä ja psykofysiologista dataa käsittelevää muutosagenttia.
  2. Työjärjestelmien mukauttaminen: Tutkitaan työvuorosuunnittelujärjestelmiä, yksilöllistä kognitiivista kuormitusta kokoonpanolinjastolla ja tilannesidonnaisten sovellusten käyttämistä ikääntyvien työntekijöiden kognitiivisen toiminnan tukena.

Aineistot ja menetelmät

Työterveyslaitos tuottaa viitekehyksen, joka yhdistää tiedot siitä, miten ikääntymisen vaikutukset otetaan huomioon:

  • teknologian suunnittelussa
  • työvuorosuunnitteluohjelmistoissa
  • optimaalisten muutosstrategioiden käyttämisessä aktiivisessa ikääntymisessä.

Työterveyslaitos toteuttaa interventiotutkimuksen työvuorosuunnitteluohjelmistojen mukauttamisesta ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin.

Lisäksi tutkimme työaikapiirteitä, jotka tukevat ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Tässä hyödynnämme kunta-alan seurantatutkimuksen pitkittäisaineistoa. Selvitämme, miten työaikapiirteiden muutokset ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin ja työkykyyn nuoremmilla ja iäkkäämmillä työntekijöillä.

Näennäiskoeasetelmassa tutkimme myös sähköisten työvuorosuunnitteluohjelmistojen tuottaman aineiston avulla, mitkä työaikapiirteet (esimerkiksi yövuorojen määrä, viikkotyöajan pituus) vaikuttavat ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Työvuorosuunnitteluohjelmistojen avulla tutkimme, parantavatko vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja palautumiseen ikääntyvien työkykyä ja hyvinvointia.

Tutkimuksen tietosuojailmoitus

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeen päätulokset 

Ikääntyvien työntekijöiden toteutuneissa työaikapiirteissä oli myönteisiä muutoksia:

  • Ikääntyvillä oli useammin lyhyemmät viikkotyöajat ja vähemmän yötyötä. 
  • Lyhyemmät viikkotyöajat olivat pääsääntöisesti yhteydessä sairauspoissaolojen vähäisempään määrään sekä nuoremmilla että vanhemmilla työntekijöillä, mutta lyhyiden vuorovälien vähäinen määrä oli yhteydessä lyhyiden sairauspoissaolojen vähäisempään määrään ikääntyvillä työntekijöillä. 
  • Lyhyemmät työajat, yövuorojen väheneminen ja maltillisempi työtahti olivat yhteydessä eläkeaikomusten vähäisempään määrään. 
  • Digitaalisessa vuorosuunnittelussa painopiste ikääntyneillä työntekijöillä tulisi olla palautumisen edistämisessä sekä tarvittaessa viikkotyöajan, yötyön ja työn intensiteetin vähentämisessä. 
  • Yhteisöllisessä vuorosuunnittelussa työntekijä voi vaikuttaa oman vuorolistan suunnitteluun tavallista enemmän. COADAPT-projektin tulosten mukaan yhteisöllinen vuorosuunnittelu vähensi osastotasolla sote-alan työntekijöiden sairauspoissaoloja, työstressiä ja unihäiriöitä sekä paransi koettua työkykyä. Vaikutukset olivat samaa luokkaa sekä nuorilla että vanhemmilla työntekijöillä.  

Suositukset 

  • Työterveyslaitos on päivittänyt Työaikojen liikennevalomallin suosituksia, jotka liittyvät yötyöhön ja työvuorojen pituuteen. Uutta on myös yli 50-vuotialle työntekijöille suunnatut uudet suositukset:   
  • Mahdollisuus tehdä vähemmän yötyötä  
  • Mahdollisuus tarvittaessa lyhyempään kokonaistyöaikaan ja lyhyempiin työvuoroihin  
  • Lyhyiden työvuorovälien välttäminen, joka mahdollistaa riittävän palautumisen 

Ikääntyvien työntekijöiden työn kuormittavuuden vähentäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti, koska se todennäköisesti vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.  

Kysy hankkeesta

Henkilökuva Mikko Härmä

Mikko Härmä

tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
Mikko.Harma [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2729

Konsortion jäsenet

Helsingin Yliopisto, Helsinki, konsortion johtaja prof. Giulio Jacucci, giulio.jacucci(at)helsinki.fi

Aalto Yliopisto, Espoo

Bnp S.r.l., Cittadella, Italia

Electrolux Italia, Italia

Etsimo Healthcare, Turku

IDEGO, Rooma, Italia

Innovation Sprint, Brysseli, Belgia

Padovan Yliopisto, Padova, Italia

Trenton Yliopisto, Trento, Italia

Työterveyslaitos, Helsinki

Rahoitus

EU Horizon 2020, konsortion jäsenet

Hankkeen tieteelliset julkaisut

Anttila T, Härmä M, Oinas T. Working hours - tracking the current and future trends. Ind Health, 2021; 59(5), 285-292. doi:10.2486/indhealth.2021-0086. 

Härmä M, Shiri R, Ervasti J, Karhula K, Turunen J, Koskinen A, Ropponen A, Sallinen M. National recommendations for shift scheduling in healthcare: A 5-year prospective cohort study on working hour characteristics. Int J Nurs Stud, 2022;134, 104321. doi:10.1016/j.ijnurstu.2022. 

Karhula K, Hakola T, Koskinen A, Lallukka T, Ojajärvi A, Puttonen S, Oksanen T, Rahkonen O, Ropponen A, Härmä M. Ageing shift workers' sleep and working-hour characteristics after implementing ergonomic shift-scheduling rules. J Sleep Res, 2021;30(4), e13227. doi:10.1111/jsr.13227

Karhula K, Turunen J, Hakola T, Ojajärvi A, Puttonen S, Ropponen A, Kivimäki M, Härmä M. The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work. Int J Nurs Stud, 2020; 112, 103696. doi:10.1016/j.ijnurstu.2020.103696

Larsen AD, Ropponen A, Hansen J, Hansen ÅM, Kolstad HA, Koskinen A, Härmä M, Garde AH. Working time characteristics and long-term sickness absence: a large register-based study of Danish and Finnish nurses. Int J Nurs Stud, 2020; 103639. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2020.103639. 

Ropponen A, Koskinen A, Puttonen S, Härmä M. A case-crossover study of age group differences in objective working-hour characteristics and short sickness absence. J Nurs Manag, 2020; 28(4):787-796. doi: 10.1111/jonm.12992.  

Shiri R, Karhula K, Turunen J, Koskinen A, Ropponen A, Ervasti J, Kivimäki M, Härmä M. The Effect of Using Participatory Working Time Scheduling Software on Employee Well-Being and Workability: A Cohort Study Analysed as a Pseudo-Experiment. Healthcare (Basel), 2021; 9(10):1385. doi:10.3390/healthcare9101385. 

Shiri R, Turunen J, Karhula K, Koskinen A, Sallinen M, Ropponen A, Ervasti J, Härmä M. The association between the use of shift schedule evaluation tool with ergonomics recommendations and occupational injuries: A 4-year prospective cohort study among healthcare workers. Scand J Work Environ Health, 2022; Nov 8;4068. doi: 10.5271/sjweh.4068. [Online ahead of print.] 

Tucker P, Härmä M, Ojajärvi A, Kivimäki M, Leineweber C, Oksanen T, Salo P, Vahtera, J. Association of rotating shift work schedules and the use of prescribed sleep medication: A prospective cohort study. J Sleep Res, 2021; e13349. doi:10.1111/jsr.13349

Turunen J, Karhula K, Ropponen A, Koskinen A, Hakola T, Puttonen S, Hämäläinen K, Pehkonen J, Härmä M. The effects of using participatory working time scheduling software on sickness absence: A difference-in-differences study. Int J Nurs Stud, 2020; 103716. doi:10.1016/j.ijnurstu.2020.103716

Turunen J, Karhula K, Ropponen A, Koskinen A, Shiri R, Sallinen M, Ervasti J, Pehkonen J, Härmä M. The time-varying effect of participatory shift scheduling on working hour characteristics and sickness absence: Evidence from a quasi-experiment in hospitals.  Int J Environ Res Public Health, 2022; 19(22), 14654. doi:10.3390/ijerph192214654.