Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP)
Ajankohtaista
HELP-projektin päätöswebinaarissa arvioitiin mikä työelämässä muuttuu ja mitä pitäisi tutkia
Miten työelämä on muuttunut, ja mitä tulisi tutkia pandemian ja muiden kriisien seurauksena?
Päätöswebinaarin Mikä työelämässä muuttuu ja mitä pitäisi tutkia? linkki on tässä: https://www.youtube.com/watch?v=mESv7Hfq8SU
Tapahtuman avasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Paneelikeskustelussa keskustelivat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Arno Ahosniemi Finanssiala ry:stä ja Työterveyslaitoksesta pääjohtaja Antti Koivula sekä projektin vetäjä, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki. Päätöswebinaarin juonsi erityisasiantuntija Juha Hietanen niinikään Työterveyslaitoksesta.
HELP-projektin päättävä webinaari oli osa sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelmaa.
Tilaisuus järjestettiin virtuaalisena, ja etäosallistujat pääsivät kommentoimaan reaaliaikaisesti verkossa.
HELP-katsaus: Työelämän muutosnäkymät
Työterveyslaitos julkaisi Julkarissa tammikuussa 2023 HELP-projektin tuottaman katsauksen Työelämän muutosnäkymät. Löydät katsauksen myös tältä sivustolta ladattavista materiaaleista.
Työterveyslaitoksen hybridi-etä-lähityöprojekti (HELP) sai alkunsa koronapandemian levittyä Suomeen. Haluttiin ymmärtää, miten pandemia muuttaisi työelämää. Matkan varrella kysymyksenasettelu on kuitenkin laajentunut, kun uusi kriisi iski ennen kuin pandemiasta oltiin vielä päästy.
Nyt kysymys kuuluu, mitkä ovat työelämän muutosnäkymät, kun kriisi toisensa jälkeen on murtautunut megatrendien keskelle. Katsaus pohtii, miten kriisit ovat vaikuttaneet megatrendien kehityskulkuihin, ja hahmottaa sen pohjalta neljä työelämän muutosnäkymää.
Lopuksi katsaus suodattaa laaja-alaiseen tutkimustietoon pohjautuen näkemyksen, mihin asioihin työelämässä ja sen kehittämisessä olisi erityisesti syytä kiinnittää huomiota, kun tavoitellaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden vahvistamista.
Tiivis katsaus tarjoaa kokonaiskuvan tilanteesta ja johdattaa yksityiskohtiin syvemmin pureutuvien tietolähteiden äärelle. Se toimii pohjana organisaatioiden omalle skenaariotyölle, tai lähtökohtana työyhteisön tarpeista nouseville, yksityiskohtaisemmille keskusteluille kehittämisen tavoitteista ja tavoista.
HELP-projektin vetäjän, johtavan asiantuntijan Sinimaaria Rankin kirjoittaman katsauksen loppuun on koottu linkkejä Työterveyslaitoksen aineistoihin, joita työyhteisöissä voi hyödyntää omia käytännön ratkaisuja rakentaessa.
HELP-projektin kokoamaa tutkimustietoa, havaintoja ja päätelmiä vedetään yhteen keskustelevassa päätöswebinaarissa keväällä 2023. Keskustelijat ja teemat täsmentyvät tuonnempana.
Voit katsoa syyskuun webinaarin tallenteen Työterveyslaitoksen YouTube -kanavalta seuraavan linkin kautta
Työelämä uuteen vauhtiin -webinaari 4: Digitalisaatio – työelämän tulevaisuuden taikasauva?
Webinaarisarjassa on keskusteltu työelämän tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hahmotettu niiden välisiä kytköksiä.
Kantavana ajatuksena on ollut työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen todennettu yhteys: työhyvinvointiin investoimalla on mahdollista nostaa tuottavuutta. Tämä yhteys on pohjana kestävälle kasvulle sekä yhteiskunnan elintasolle ja hyvinvoinnille myös tulevaisuuden työelämässä.
On tärkeää ymmärtää, mistä työhyvinvointi ja tuottavuus syntyvät, miten ne kytkeytyvät toisiinsa ja millaisiin muutosvoimiin ne reagoivat herkästi.
Webinaarisarjassa tarkasteltiin näitä kysymyksiä yksilön, työnantajaorganisaation ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tavoitteet
- Autamme projektin aikana päättäjiä ja työelämätoimijoita tunnistamaan kriittisimmät kysymykset, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja tuottavuuteen tulevaisuuden työelämässä.
- Luomme yhteistä ymmärrystä työelämän tulevaisuuden kokonaiskuvasta, eri tekijöiden vuorovaikutuksesta ja muutosten vaikutuksista.
- Tunnistamme ne toimenpiteet, joihin suomalaisessa työelämässä halutaan yhteisesti tarttua hyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamiseksi.
HELP-projektin keskeisiä johtopäätöksiä
Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki esittelee HELP-projektin tuottamat päähavainnot työelämän muutosnäkymistä. Esitys on tallenne Työterveyslaitoksen 13.1.2023 järjestämästä mediainfosta.
Keskustelussa nyt: polarisaatio
Kohti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden syvempää ymmärtämistä
Sinimaaria Ranki
Työelämän arkea on kahden vuoden ajan voimallisesti leimannut pandemia ja sen seurauksista selviäminen. Toistaiseksi on voitu havainnoida pandemian lyhyen tähtäimen vaikutuksia työelämään. Pandemia on kohdellut työelämää hyvin eri tavoin. Nopeasti katsottuna pandemian vaikutukset voivat näyttää kiihdyttäneen työelämän polarisaatiota. Nähtävissä voi olla useita ääripäitä, kuten lähityö ja etätyö, nuoret ja vanhemmat työntekijät, rajoituksista kärsineet ja niistä hyötyneet. Tarkemmin katsottuna suurin osa työntekijöistä ja työnantajista kuitenkin sijoittuu ääripäiden välimaastoon.
Työntekijöiden pandemiakokemuksista muodostuu pikemmin eri värisävyjen tilkkutäkki kuin selkeärajainen jakautuminen toimialoittain tai työnantajittain. Usein sama muutos on tuonut tullessaan sekä hyviä että huonoja puolia. Esimerkiksi etätyöhön siirtyminen voi olla lisännyt vapautta itse määritellä työn tekemistä, mutta samalla yhteisöllisyyden tunne on voinut heiketä. Lähityössä taas kokemus yhteisöllisyydestä voi olla vahvistunut, mutta samalla huoli esimerkiksi työuran jatkuvuudesta on voinut kasvaa.
Pandemia vaikuttaisikin lisänneen työelämän eriytymistä ja tuoneen siihen enemmän yksilöllisiä ratkaisuja edellyttäviä erilaisia tilanteita. Tämä tarkoittaa johtamisen kannalta sitä, että on ymmärrettävää aiempaa syvällisemmin, miten työyhteisön hyvinvointi ja organisaation tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa. Yrityksistä onkin toivottu tutkimusyhteisöltä lähijohtajien tueksi tietoa erityisesti etätyön psykososiaalisista ulottuvuuksista sekä siitä, miten voi vahvistaa yksilön kiinnittymistä työpaikkaan ja työyhteisöön, kun työtä tehdään pääosin virtuaalisesti.
Työelämän pidemmän tähtäimen kehityskulkujen ymmärtämiseksi on tärkeää analysoida huolella, mitkä jo nähtävillä olevista muutoksista johtuvat pandemiasta, mitkä ovat seurausta taustalla edenneistä megatrendeistä, ja mikä on megatrendeistä kumpuavaa, mutta pandemian kiihdyttämää muutosta. Oivaltavien tutkimuskysymysten muotoilu tässä työelämän ainutlaatuisessa murroskohdassa voi avata aivan uusia mahdollisuuksien näkymiä. Eri näkökulmia yhteen tuova dialogi työelämän eri toimijoiden, tutkimusyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden kanssa on avainasemassa, kun luodaan yhteistä ymmärrystä työelämän tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden välisistä kytköksistä.
Uutiset aiheesta
Ota yhteyttä
