Psykososiaaliset työolot ja sykevälivaihtelu – hyvällä sykkeellä parempaa terveyttä (Hyvällä sykkeellä töissä)
Tavoitteet
Työhön ja työoloihin liittyvät psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä kehon stressireaktioihin, jotka pitkittyessään johtavat heikentyneeseen terveyteen.
Toistaiseksi tutkimukset työn psykososiaalisten tekijöiden ja kehon fysiologisten reaktioiden välisistä yhteyksistä ovat keskittyneet pääasiassa työn kuormittaviin vaatimustekijöihin (esim. työrooliristiriidat ja liiallinen työmäärä). Sen sijaan työn psykososiaalisten voimavaratekijöiden (esim. työn monipuolisuus ja sosiaalinen tuki) yhteyksistä kehon fysiologisiin reaktioihin tiedetään vasta vähän.
Tutkimuksen keskittyminen kuormittumiseen ja sairausriskeihin on johtanut siihen, että kokonaiskuva työn psykososiaalisten tekijöiden aikaansaamista kehon fysiologista reaktioista on jäänyt vaillinaiseksi, jolloin myös työterveyden edistämisen toimenpiteet ovat olleet osittaisia.
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme työn psykososiaalisten tekijöiden fysiologisia yhteyksiä kuormitus- ja voimavaranäkökulmista. Selvitämme, mitkä työn vaatimus- ja voimavaratekijät tai niiden yhdistelmät suhteessa muihin työn vaatimus- ja voimavaratekijöihin ovat vahvimmin yhteydessä sykevälivaihteluun. Vaatimus- ja voimavaratekijöiden samanaikainen tarkastelu on tulosten käytännön soveltamisen kannalta tärkeää, koska työntekijät saattavat kohdata työssään samanaikaisesti sekä työn vaatimuksia että voimavaroja.
Aineistot ja menetelmät
Tutkimus kohdistuu Raision kaupungin työntekijöihin. Raision kaupungin noin 1000 työntekijästä valitaan noin 240 työntekijän otos siten, että tutkimus kohdistuu viiden päiväkodin henkilöstöön, Raision kaupungin esihenkilöihin, ruokapalvelutyöntekijöihin ja toimistotyöntekijöihin/asiantuntijoihin. Raision kaupungin tavoitteena on, että työterveyteen voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa sekä vähentämällä terveysriskejä että vahvistamalla ja lisäämällä terveyttä edistäviä tekijöitä.
Tutkimme työn psykososiaalisia vaatimuksia ja voimavaroja kyselyn avulla. Työntekijöiden sykevälivaihtelua mitataan työviikon jokaisen yön ajan, yhteensä neljä perättäistä yötä. Lisäksi työntekijät täyttävät sykevälivaihtelumittausten ajan päiväkirjaa mm. nukkumaanmeno- ja heräämisajoistaan sekä erilaisista muista sykevälivaihteluun vaikuttavista ja tutkimuksessa vakioitavista tekijöistä.
Analyysimenetelminä hyödynnämme sekä muuttuja- että henkilökeskeistä tutkimustapaa ja tutkimusanalyysit on tarkoitus toteuttaa dominanssianalyysin ja latentin profiilianalyysin avulla.
Tulokset ja vaikuttavuus
Tulosten perusteella tiedetään, mitkä työn psykososiaaliset vaatimus- ja voimavaratekijät tai niiden yhdistelmät vaikuttavat vahvimmin sykevälivaihteluun ja toistuessaan voivat aikaansaada terveyshyötyjä tai -haittoja.
Laadimme tutkimuksen tulosten perusteella ”Hyvällä sykkeellä töissä” -verkko-oppimateriaalin ja siihen liittyvän työkirjan, jotka julkaistaan alkuvuonna 2025.
- Verkko-oppimateriaali sisältää tietoa siitä, mitä tarkoitetaan työn psykososiaalisilla vaatimus- ja voimavaratekijöillä, autonomisen hermoston toiminnalla ja sykevälivaihtelulla ja mihin työn vaatimus- ja voimavaratekijöihin työntekijöiden ja työpaikkojen olisi erityisesti syytä panostaa terveyden kannalta edullisen sykevälivaihtelun ja terveyden edistämiseksi.
- Työkirja sisältää tehtäviä, joiden avulla sykevälivaihtelun kannalta keskeisiksi osoittautuneita työn vaatimus- ja voimavaratekijöitä voi oppia säätelemään osana tavanomaista työarkea.
Työkirja painottuu työntekijöille suunnattuihin tehtäviin, kun taas verkko-oppimateriaali sisältää myös työyhteisölle tarkoitettuja tehtäviä, jotta työolotekijöiden muokkaus ei olisi vain yksittäisen työntekijän vastuulla.
Oppimateriaalin ja työkirjan avulla työntekijät ja työpaikat voivat oppia vaikuttamaan kehon reaktioihin työtä ja työolotekijöitä säätelemällä ja muokkaamalla.
Vaikka oman hyvinvoinnin mittaamista ja erityisesti sykevälivaihtelua hyödynnetään nykyisin enenevässä määrin terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä, työyhteisöön liittyvien tekijöiden suhteen sen käyttö on vielä varsin jäsentymätöntä. Tutkimushanke auttaa osaltaan selvittämään ja tarkentamaan, kuinka sykevälivaihtelun mittaamista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää paremmin työorganisaatioissa työterveyden edistämisessä.
Kysy hankkeesta
Piia Seppälä
tutkimuksen vastuullinen johtaja, erikoistutkija
Maria Sihvola
sykemittaukset, erityisasiantuntija
Tutkimusryhmä
Yhteistyötahot
Raision kaupunki toimii hankkeen tutkimuskohdeorganisaationa.
Rahoittajat
Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Raision kaupunki