Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimus – tiedote tutkittavalle

Tutkimus selvittää hyvinvointialan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa ovat mukana Pirkanmaan, Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet. Tutkimus on jatkoa Työterveyslaitoksen Kunta10- ja Henkilöstön hyvinvointitutkimuksille.

Kyselyn saavat kaikki tutkimusorganisaatioiden palveluksessa olevat noin 46 000 työntekijää. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Aiempiin kyselyihin on vastannut 65–72 % sen saaneista. Suuri vastaajien määrä mahdollistaa luotettavan ja tarkan kuvan saamisen työelämän tilasta hyvinvointialueilla ja henkilöstön hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Mikäli tutkimukseen ei halua osallistua, voi jättää vastaamatta kyselylomakkeeseen tai ilmoittaa tutkijoille kieltäytymisestä.

Tuloksia hyödynnetään hyvinvointialueilla monella tavoin

Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille organisaatioille ja niiden henkilöstölle loppuvuodesta 2023 alkaen. Kaikki työyhteisöt, joissa vähintään 10 henkeä on vastannut, saavat yhteenvedon omista tuloksistaan. Jos vastaajia on 5–9, työyksikön tulokset esitetään ns. sijoitusraporttina, josta saa käsityksen työyksikön tilanteesta suhteessa muihin. Tarkkoja lukuja ei raportoida alle 10 vastaajan yksiköistä. Terveyteen ja elintapoihin liittyviä kysymyksiä ei raportoida työyksiköihin tai esihenkilöille.

Hyvinvointialueilla tutkimuksen tuloksia käytetään henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Tutkimuksella on myös suurta merkitystä koko hyvinvointialan kehittämisen kannalta. Kyselyn jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida hyvinvointialan työn ja työelämän laadun muutoksia ja sote-uudistuksen vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.

Tuloksia hyödynnetään tieteelliseen tutkimukseen

Kyselytuloksia käytetään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksissa on löydetty useita tekijöitä työssä, jotka voivat suojata työntekijöiden terveyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen, hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, työaikoihin ja omaa työtä koskevaan päätöksentekoon sekä työyhteisön sosiaalinen pääoma.

Tieteellistä tutkimusta varten tutkimusryhmä tulee myöhemmin seuraamaan tässä tutkimuksessa mukana olevien henkilöiden terveydentilaa kansallisten eläke-, tapaturma- ja ammatti- ja kuolinsyyrekistereiden avulla, joita ylläpitävät Eläketurvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tapaturmavakuutuskeskus sekä Tilastokeskus. Terveydentilan seurannassa tullaan käyttämään myös KELAn rekisteritietoja lääkekäytöstä, lääkehoidon erityiskorvausoikeudesta, sairauspoissaoloista ja kuntoutuksesta. Digi- ja väestötietovirastosta voidaan hakea osoitetiedot, ulkomaille muuttopäivä ja äidinkieli. Tutkittavien työsuhteeseen ja työaikoihin liittyviä tietoja seurataan työnantajien rekistereistä. Kyselyn lopussa pyydämme suostumusta rekisteritietojen yhdistämiseen. Suostumuksen voit perua milloin tahansa ilmoittamalla sitä tutkijoille tai tietosuojavastaavalle (tsv [at] ttl.fi). Tutustu tutkimuksen tietosuojaselosteeseen.  

Tutkimus on monitieteinen ja kansainvälinen. Tutkimukseen osallistuu lääketieteen, psykologian, sosiologian ja epidemiologian asiantuntijoita Työterveyslaitokselta sekä useista kotimaisista ja ulkomaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Hankkeen tuottamia tuloksia on viime vuosina raportoitu sekä yleistajuisina julkaisuina että tieteellisinä artikkeleina. Tutkimuksen päärahoittajia ovat olleet tutkimukseen osallistuvat organisaatiot, Työterveyslaitos, Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto sekä Kansaneläkelaitos.