Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa

1. Työterveyshuollon osaaminen kannattaa hyödyntää tiivistämällä sotealan yhteistyötä

Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä, ja tätä erityisosaamista tarvitaan Suomen työllisyystalkoissa.

Työterveyshuolto osallistuu tällä hetkellä noin kahden miljoonan suomalaisen terveydenhuollon järjestämiseen. Se on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin. Työhön liittyviä sairauksia ehkäisemällä ja hoitamalla saadaan yhteiskuntaan lisää työkykyisiä päiviä. Jokainen työkykyinen päivä on tärkeä lisä työllisyyteen. 

Työterveyshuollon tiiviimpi kytkeminen muuhun sotejärjestelmään on koko yhteiskuntaa hyödyttävä suuntaus, ja yhteistyöhön ohjataan myös asetuksella 1383/2001. Kun hyvinvointialueiden toimintaa lähdetään kehittämään, on hyvä tilaisuus miettiä, miten työikäisen palvelupolku rakennetaan sujuvaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Kun muussa terveydenhuollossa havaitaan potilaalla työkykyongelmia, tulisi potilas ohjata työterveyshuoltoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  On hyödyllistä keskittää työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukitoimet työterveyshuoltoon. Samalla vapautuu julkisen terveydenhuollon resursseja.

2. Työnantajat rahoittavat noin 80 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista

Työterveyshuolto rahoitetaan työnantajan maksamilla asiakasmaksuilla, ja se poikkeaa siten muun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta.

Osaan kustannuksista työnantaja voi hakea Kelalta korvausta. Nämä Kelan maksamat korvaukset katetaan työtulovakuutuksesta, joka rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä maksuilla.

Työnantajat maksavat työterveyshuollon kustannuksista noin 80 prosenttia, sairaanhoidon kuluista vielä enemmän. Valtion osuus kustannuksista on hyvin pieni, vuonna 2017 alle puoli prosenttia.

3. Kaikkien työnantajien on tarjottava työntekijöille ennalta ehkäisevä työterveyshuolto

Toiminnan painopiste on tärkeää olla ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa sen sijaan, että hoidetaan jo ilmenneitä ongelmia.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee nimenomaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Se ulottuu kaikkiin työnantajiin, joilla on palveluksessaan yksikin työntekijä. Työterveyspalvelut tulee kustantaa ja järjestää työntekijöille tasapuolisesti riippumatta työtehtävistä, työtunneista tai työsuhteen kestosta.  

Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on edistää:

• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
• työyhteisön toimintaa

Halutessaan työnantaja voi järjestää työntekijöilleen lisäksi sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja päättämässään laajuudessa. Palkansaajista yli 90 prosentilla työterveyshuolto sisälsi lakisääteisten palvelujen lisäksi sairaanhoitoa.

Tyypillisesti työnantajan kustantama sairaanhoito ei kata kaikkia tutkimuksia eikä kokonaisvaltaista sairaanhoitoa.
 

4. Työterveyshuollon laajuus määritellään työpaikan tarpeiden mukaan

Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa, mitä tarpeita aiheutuu työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista.

Työpaikan ja työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä tunnistaa työpaikan työterveystarpeet, asettaa työterveystoiminnalle näiden tarpeiden pohjalta tavoitteet ja tehdä suunnitelma palvelujen toteuttamisesta.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat muun muassa:

• terveystarkastukset
• työpaikkaselvitys
• tietojen anto, neuvonta ja ohjaus
• työkyvyn tukeminen
• sairauksien tai oireiden selvittely silloin, kun niillä selkeästi epäillään olevan yhteyttä työhön

5. Työterveyshuolto edistää työntekijöiden turvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä

Työterveyshuollon toiminnassa on olennaista huomioida muuttuvan työelämän ja ajankohtaisten ilmiöiden, kuten digitalisaation ja ilmastonmuutoksen, vaikutukset työelämään.

Työterveyshuolto antaa neuvontaa ja ohjausta ja tekee työpaikalle ehdotuksia esimerkiksi seuraavissa asioissa:

• työympäristön ja työmenetelmien parantaminen
• sairauspoissaolojen vähentäminen
• varhaisen tuen käytäntöjen tukeminen
• työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen

6. Tavoitteellinen työterveysyhteistyö tukee työpaikan työkykyjohtamista

Parhaimmillaan työterveyshuolto on organisaatiolle merkittävä strateginen kumppani. Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä, johon osallistuvat työnantaja, työntekijät (tai heidän edustajansa) ja työterveyshuolto.

Toimivan työterveysyhteistyön ytimen muodostavat:

• yhteiset tavoitteet ja sovitut toimintatavat
• selkeät vastuut ja roolijaot
• sujuva tiedonkulku
• säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus eri toimijoiden ja ammattilaisten kesken.

7. Riittävä osaaminen ja koulutus takaavat, että työterveyshuollon moniammatillinen tiimi voi toimia laadukkaasti

Työterveyshuollon tulee toimia asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Jotta tämä on mahdollista, työterveyshuollon ammattilaisten osaamisen ja koulutustason tulee olla riittävällä tasolla.

Työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä työskentelevät työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi.

Työterveyshuollossa voidaan työpaikan tarpeiden perusteella hyödyntää myös muita asiantuntijoita, kuten sosiaalialan, työhygienian, ergonomian, teknisen, ravitsemuksen, työnäkemisen, maatalouden, puheterapian tai liikunnan alan asiantuntijoita.