Työelämän kehittämiskohteet

1. Työelämän hyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistaminen 
2. Sairauspoissaolojen lyhentäminen sote-toimijoiden yhteistyöllä 
3. Mielenterveyttä tukevien voimavarojen vahvistaminen 
4. Työn muutokseen vastaaminen ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla 
5. Osaajapulan helpottaminen työkykyjohtamisen keinoilla
6. Ilmasto- ja ympäristökriisin vaikutusten hallinta työpaikoilla

Työelämän hyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistaminen

Kriisit ja megatrendit ovat vaikuttaneet merkittävästi työelämän suuntaan. Jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle, ajankohtaisia painopisteitä työelämän kehittämisessä ovat esimerkiksi: 

• Riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä. 
• Resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa. 
• Johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä. 
• Kehittämistoimenpiteisiin on tärkeää ryhtyä sekä ohjelmallisesti yhteiskunnan tasolla että työpaikoilla. 

Tutustu työelämän tilannekuvaan: Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Lisää tietoa luottamuksesta:  TYÖ2030 - Uutinen - MEADOW-tutkimus selvitti: Luottamuksesta menestysresepti kilpailukyvyn vahvistamiseen (ttl.fi)

Sairauspoissaolojen lyhentäminen sote-toimijoiden yhteistyöllä

Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä sekä työkyvyn tukitoimia voidaan tehostaa TYÖOTE-toimintamallilla. Toimintamallin juurtuminen osaksi työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluita on keino lisätä tuottavuutta ja helpottaa työvoimapulaa.  

• Työikäisten sote-palvelukokonaisuutta on koordinoitava hyvinvointialueilla. 
• Työ- ja työllistymiskyvyn tulee olla keskiössä työikäisten sote-palveluissa. 
• Työterveyshuollon roolia työkyvyn tukijana on kirkastettava. 
• Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä tulee syventää TYÖOTE-toimintamallilla. 

Tutustu toimintamalliin: Politiikkasuositus: Työkykyä ja tuottavuutta hyvinvointialueille sote-toimijoiden yhteistyöllä | Työterveyslaitos (ttl.fi)

TYÖOTE-malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla. – ylilääkäri Pauliina Kangas

Mielenterveyttä tukevien voimavarojen vahvistaminen

Työnantajilla ja työterveyshuolloilla tulee olla nykyistä paremmat edellytykset tukea mielen työkykyä, jotta voimme rakentaa kestäviä työuria. Monet yhteiskunnan rakenteelliset muutokset heijastuvat työntekijöiden mielenterveyteen, erityisesti nuorten aikuisten työssä jaksamiseen. 

Keskeisiä työhyvinvoinnin kehityskohteita: 

• Hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö ja hyvin organisoidut työprosessit, ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen työpaikalla.  
• Etätyö on nostanut keskiöön yhteisöllisyyden merkityksen työhyvinvoinnille. 
• Työ on tärkeä hyvinvointia tuottava tekijä yksilölle, ja sen tulisi joustaa työkyvyn mukaan.   

Tutustu aiheeseen: Työelämä ja mielenterveys | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Työn muutokseen vastaaminen ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla

Työelämän muutoksessa on tärkeää tukea työntekijöiden työkykyä kokonaisvaltaisesti, jotta mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon ydintehtävä. 

• Työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että oikea-aikaisia sairaanhoidon palveluita, jotka tähtäävät työkyvyn palauttamiseen ilman turhia viiveitä.   
• Ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa tarvitaan ratkaisuja uusiin työkykyhaasteisiin: mielenterveyden vahvistamiseen työssä, kognitiivisen kuormituksen hallintaan ja työolojen parantamiseen hybridityössä. 
• Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää kehittää työterveyshuoltoa tutkimukseen pohjautuen ja yhdessä työelämän kanssa.  

Tutustu: Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Osaajapulan helpottaminen työkykyjohtamisen keinoilla 

Tulevina vuosina on löydettävä keinot varmistaa työvoiman saatavuus. Työvoimapula aiheuttaa työhön kuormitusta ja jarruttaa investointeja. Kriittisintä on ratkaista sote-alan osaajapula.  

• Nykyisen työvoiman osaamisen ja työkyvyn tukeminen työkykyjohtamiseen ja työssä oppimiseen satsaamalla.  
• Työyhteisöjen monimuotoisuutta tukeva johtaminen, joilla mahdollistetaan täsmätyökykyisten, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistyminen.  
• Työhön liittyvien veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistaminen sote-työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa työn kehittäminen yhdessä, palautumisen mahdollistaminen ja eettisen kuormituksen vähentäminen. 

Tutustu: Miten hyvinvointialueesta tehdään myös työhyvinvointialue? | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Tutustu: Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen. – tutkimusprofessori Jaana Laitinen

Ilmasto- ja ympäristökriisin vaikutusten hallinta työpaikoilla

Työpaikoilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vihreän siirtymän toteuttaminen työpaikoilla edellyttää osaamisen kehittämistä. On muistettava, että vielä ei tunneta kaikkien uusien kiertotalouden toimintojen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Tarvitaan tutkimustietoa ja uudenlaisia toimintamalleja: 

• Työterveysriskien ennaltaehkäisy ja vihreän siirtymän sujuvoittaminen. Samalla turvataan myös työelämän huolto- ja toimintavarmuutta. 
• Toimintatavat, joilla mahdollistetaan uusien, vähäpäästöisten materiaalien ja tuotantoprosessien turvallinen käyttö yrityksissä. 
• Työyhteisöjen ohjeistaminen turvallisiin työtapoihin muuttuvissa olosuhteissa ja sään ääri-ilmiöissä. 

Tutustu aiheeseen: Ilmastonmuutos ja työ | Työterveyslaitos (ttl.fi)