Lentokoneen miehistön ja lennonjohdon välinen hyvä vuorovaikutus on tärkeä osa turvallisuutta. Se auttaa jäsentämään monimutkaisia, epäselviäkin tilanteita.
Ilmailussa kommunikaatiota pyritään selkeyttämään sovituilla käytännöillä ja termeillä, radiofraseologialla. Viestintä on varmennettua ja kahdensuuntaista. Se tarkoittaa esimerkiksi, että kuultu viesti toistetaan.
Viestinnän merkitys on yksi asia, jota Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi käsittelee kirjassaan "Ihminen turvallisuuden tekijänä". Hän on yli 20 vuotta tutkinut ja kehittänyt turvallisuutta edistäviä inhimillisten tekijöiden työkaluja varsinkin turvallisuuskriittisillä aloilla.
Teperi on työskennellyt muun muassa ilmailualalla, jossa henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta on kehitetty ja tutkittu paljon. Hänen mukaansa niitä oppeja voidaan hyödyntää muissakin töissä, kuten huollossa, kunnossapidossa ja hoitoalalla.
Päällekkäinen viestintä voi synnyttää vaaratilanteen
Eurooppalainen lennonvarmistusorganisaatio Eurocontrol teki aikoinaan selvityksen operatiivisen kommunikaation haasteista ja hyvistä käytännöistä. Anna-Maria Teperi kertoo, että vaikka selvityksestä on jo aikaa, samoja havaintoja tehdään työpaikoilla edelleen.
Selvityksen mukaan tyypillinen ongelma ilmailualan viestinnässä on se, että keskinäistä varmistusta tai tiedon jakamista on liian vähän. Väärinkäsityksiä voi syntyä myös siitä, että toinen osapuoli ei kuule tai saa toisen viestiä tai sitten viestiä ei toisteta sovitulla tavalla.
Epäselvyydet voivat liittyä myös siihen välineeseen, jota viestinnässä käytetään. On radiojakson taajuusmuutoksia, radiohäiriöitä ja katkeilevia nettiyhteyksiä.
Sekaannusta aiheuttavat lisäksi sovitusta poikkeavat sanonnat ja vakioimattomien termien käyttö. Tyypillinen ongelma on sekin, että samaan aikaan saapuu kaksi viestiä. Päällekkäisyyden takia niistä toinen jää kuulematta.
Tässä on esimerkkejä siitä, millaisia oppeja ilmailualalla on saatu selkeään viestintään:
- Vältä sisällyttämästä yhteen sanomaan samantapaisia, helposti sekaannusta aiheuttavia numeroyhdistelmiä, kuten 424 ja 442.
- Korosta tai toista harvinaiset, ei-vakiomuotoiset osat sanomasta.
- Käytä takaisinlukua eli sitä, että viestin vastaanottaja toistaa kuulemansa. Kuuntele myös huolellisesti toisen varmistus sanomastasi.
- Ennakoi mahdollisia kieliongelmia. Esimerkiksi eri kansallisuuksia edustavien tai eri kieltä puhuvien henkilöiden ääntämistapa tai sanasto voi poiketa siitä, mihin itse olet tottunut.
- Älä kerro olennaisia turvallisuuteen liittyviä muutoksia osana laajempaa, moniosaista sanomaa.
- Raportoi tapahtuneesta poikkeamasta tai läheltä piti -tilanteesta.
Jutun lähteenä on käytetty Anna-Maria Teperin kirjaa Ihminen turvallisuuden tekijänä (Gaudeamus, 2023).
Aiheesta lisää:
Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät
Inhimilliset tekijät turvallisuudessa – HF Tool (palvelun esittely)
Ihminen ja työ kiehtovat työparia (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Millainen on hyvä ohje? Kahdeksan vinkkiä ohjeiden tekemiseen työpaikalla (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi