Tutkimustuloksia

Koulutus lisää perheenmuodostusta naisilla, koska koulutus lisää naisten kysyntää mahdollisena kumppanina. Tämä taas johtuu siitä, että koulutusta pidetään merkkinä vanhemman kyvyistä tukea lapsen kehitystä. Tällä on merkitystä nimenomaan naisille, sillä äidit viettävät edelleen isiä enemmän aikaa lasten kanssa. 

Korkeasti koulutetut miehet kyllä perustavat perheen matalasti koulutettuja miehiä todennäköisemmin, mutta tutkimustulosten mukaan koulutuksella ei ole syy-seuraussuhdetta miesten perheen perustamiseen.

Koulutusryhmien välillä havaitut erot miesten todennäköisyydessä saada lapsia ja olla parisuhteessa voivat selittyä sillä, että koulutukseen hakeutuvat miehet ovat muutenkin kiinnostuneempia perheen perustamisesta. 

Toisaalta matalasti koulutetuilla miehillä saattaa olla monenlaisia muita, kasaantuneita ongelmia, jotka estävät heitä hankkimasta koulutusta ja perustamasta perhettä.

LIFECON-uutinen ja Etlan tiedote 1.9.2024

Tieteelliset artikkelit
Virtanen, Hanna – Silliman, Mikko – Kuuppelomäki, Tiina – Huttunen, Kristiina: Education, gender, and family formation (Etla Working Paper 116)

Virtanen, Hanna – Silliman, Mikko – Kuuppelomäki, Tiina – Huttunen, Kristiina: Education, Gender, and Family Formation (IZA Discussion Paper No. 17122)
 

Poikien suosiminen on muuttunut sukupuolineutraaliksi 1990-luvulla ja jopa lieväksi tyttöjen suosimiseksi 2000- ja 2010-luvuilla. Tulokset osoittavat, että esikoistyttöjen vaikutus hedelmällisyyteen on muuttunut vuosikymmenten aikana, mikä viittaa siihen, että poikien suosiminen 1960-1980-luvuilla on siirtynyt sukupuolineutraaliuteen 1990-luvulla ja jopa lievään tyttöjen suosimiseen 2000- ja 2010-luvuilla. Tytön kasvattamisen kustannukset eivät ole Suomessa suuremmat kuin pojan kasvattamisen kustannukset. Tulokset saattavat selittyä sen sijaan sillä, että naisten neuvotteluvoima on kasvanut. Aiempi kirjallisuus on osoittanut, että naiset suosivat tyttöjä poikiin verrattuna tai ovat neutraalimpia kuin miehet, jotka useammin suosivat poikia tyttöihin verrattuna.

Tieteellinen artikkeli: Riukula, K. Preference for sons: still a trend? Evidence from individual-level data from Finland, 1960–2015. Rev Econ Household (2024). https://doi.org/10.1007/s11150-024-09718-5

Äidin työpaikan menetys lisää pojan todennäköisyyttä tulla vanhemmaksi, kun taas isän työpaikan menetys vähentää sitä. Isän työpaikan menetyksellä on negatiivinen vaikutus poikien muihin tulemiin, kuten koulutukseen, tuloihin, työllistymiseen ja parisuhteeseen, mikä voi heijastua myös hedelmällisyystulemiin. Äidin työpaikan menetyksellä ei ole taas vaikutusta poikien muihin tulemiin. 

Etlan julkaisu: Riukula, Krista (9.1.2024). “Childhood Shocks and Fertility: Evidence from Parental Job Loss”. ETLA Working Papers No 112. 

Koulutus lisää lasten saamista naisilla, mutta ei vaikuta perheen perustamiseen miehillä. Tulokset haastavat yleistä näkemystä, jonka  mukaan koulutus voisi auttaa miehiä löytämään parisuhteen. Syy on vielä epäselvä. 

Lue lisää uutisesta >>
Lue lisää HS Tiede-artikkelista >> 

Etlan raportti: Virtanen Hanna, Silliman Mikko, Kuuppelomäki Tiina, Huttunen Kristiina. Koulutuksen vaikutus perheen perustamiseen miehillä ja naisilla. ETLA Raportti No. 116 (2024)

Isovanhemmat ovat monille lapsiperheille tärkeä tuen lähde. Mahdollisuudet tarjota tukea riippuvat kuitenkin isovanhempien elämäntilanteesta, ja toisinaan isovanhemmat ovat tuen tarpeessa itsekin. Tutkimuksemme perusteella sellaiset isovanhempien ominaisuudet, jotka lisäävät aikuisille lapsille ja lapsenlapsille annetun tuen todennäköisyyttä, ovat yhteydessä äitien pienempään todennäköisyyteen ostaa masennuslääkkeitä. Sen sijaan ne äidit, joiden omat vanhemmat ovat iäkkäitä ja sairaita, käyttävät masennuslääkkeitä muita äitejä useammin.

Tieteellinen artikkeli: Grandparental support and maternal depression: Do grandparents’ characteristics matter more for separating mothers? 
Niina Metsä-Simola, Anna Baranowska-Rataj, Hanna Remes, Mine Kühn, Pekka Martikainen (2024) Population studies 
Doi https://doi.org/10.1080/00324728.2023.2287493

Tiedote: Antidepressant Use Lower in Moms Who Have Support From Grandparents, Taylor and Francis

Helsingin sanomat, Tiede 22.2.2024: Isovanhempien tuki voi suojata äitiä masennukselta

World News Today 16.2.2024: The Support of Grandparents Linked to Lower Antidepressant Use in Mothers, Study Finds

Sosioekonomisella huono-osaisuudella lapsuudessa näyttää olevan yhteys muistisairauden riskiin. Kohonnut muistisairauden riski havaittiin henkilöillä, jotka olivat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja. Myös asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä. Erityisesti asumisen ahtauden yhteys muistisairauden riskiin liittyi osin lasten matalampaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena.

Tieteellinen artikkeli: Korhonen, K., Leinonen, T., Tarkiainen, L., Einiö, E., & Martikainen, P. (2023). Childhood socio-economic circumstances and dementia: prospective register-based cohort study of adulthood socio-economic and cardiovascular health mediators. International Journal of Epidemiology, 52(2), 523-535. 
doi: https://doi.org/10.1093/ije/dyac205 

Abortit ja ennenaikaiset synnytykset lisääntyivät hetkellisesti vuoden 2004 merkittävän alkoholiveron alennuksen jälkeen. Ennenaikaiset synnytykset lisääntyivät ainoastaan matalimmassa tuloluokassa kotitalouden tuloilla mitattuna. Havaittu ilmiö kesti noin puoli vuotta alkoholiveron laskun alkamisesta ja voi johtua lisääntyneen alkoholinkulutuksen vaikutuksista raskauksiin. Tutkimuksessa vertailtiin syntymävasteiden trendejä ennen ja jälkeen veronalennuksen 1.3.2004.

Tieteellinen artikkeli: Luukkonen, J., Junna, L., Remes, H., & Martikainen, P. (2023). The association of lowered alcohol prices with birth outcomes and abortions: A population‐based natural experiment. Addiction, 118(5), 836-844.
https://doi.org/10.1111/add.16119

Tiedote (HY ja Addiction) 16.2.2023: When alcohol becomes cheaper, abortions and adverse birth outcomes increase, new research shows

EU Cordis ERC-tiedote käännettiin 7 kielelle. 

Vanhempien mielenterveyden häiriöiden tiedetään olevan yhteydessä lasten kohonneeseen itsensä vahingoittamisen riskiin, mutta toisaalta lapsen itsetuhoisuus on yhteydessä myös vanhemman hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemman todennäköisyys käyttää mielenterveyteen liittyvää hoitoa (lääkeostot, sairaalajaksot sekä sairauspoissaolot) kasvaa heidän lastensa jouduttua nuoruusiässä sairaalahoitoon itsensä vahingoittamisen vuoksi. Hoidon käytön kasvu oli lyhytaikaista ja palasi lähelle lähtötasoa muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen. Hoidon käytön kasvua havaittiin vain äideillä ja erityisesti heillä, jotka olivat työllisiä tai korkeasti koulutettuja.

Tieteellinen artikkeli: Pitkänen, J., Remes, H., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2023). Moderating role of sociodemographic factors in parental psychiatric treatment before and after offspring severe self-harm. Journal of affective disorders, 327, 145-154.
https://doi.org/10.1016/j.jad.2023.02.015 
 

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että varsinkin miehillä naimattomuus yhdistyy terveysriskeihin, mutta halusimme selvittää, löytyykö vastaavia yhteyksiä vielä nykyään, kun yksineläminen ja muut parisuhdemuodot ovat tulleet yhteiskunnassa aikaisempaa hyväksytymmiksi. Havaitsimme, että avioliitossa olevilla miehillä ja naisilla on matalampi riski sydän- ja verisuonitauteihin kuin avoliitossa- tai yksinasuvilla. Avioero lisäsi sydän- ja verisuonitautiriskiä, eikä sen vaikutus poistunut edes uuden avioliiton solmimisen jälkeen. Sekä miehillä että naisilla erot olivat kasvaneet 1990-luvulta 2010-luvulle. Nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa avioliitosta on tullut entistä tärkeämpi terveyttä suojaava tekijä.

Tieteellinen artikkeli: Silventoinen, K., Korhonen, K., & Martikainen, P. (2022). Changing associations of coronary heart disease incidence with current partnership status and marital history over three decades. SSM-population health, 18, 101080.
https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2022.101080

Sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä terveydenhoidon käyttöön, ja erityisesti erikoissairaanhoidon käyttö on yleisempää korkeammissa sosioekonomisissa asemissa. Tutkimuksessa havaittiin, että vastaavia hoidon käytön eroja voidaan nähdä myös itseään vahingoittaneiden nuorten keskuudessa. Tutkimusten tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että mitä korkeampi koulutus nuoren vanhemmalla on, sitä korkeampi todennäköisyys itseään vahingoittaneella nuorella on tehdä psyykelääkeostoja sekä käyttää sairaalatasoista terveydenhuoltoa. Erityisen selkeitä nämä sosioekonomiset erot olivat itsensä vahingoittamisen jälkeen.

Tieteellinen artikkeli: Pitkänen, J., Remes, H., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2022). Socioeconomic differences in psychiatric treatment before and after self-harm: an observational study of 4,280 adolescents and young adults. BMC psychiatry, 22(1), 1-13.
https://doi.org/10.1186/s12888-021-03654-9 

Odotettavissa olevien työurien piteneminen on pysähtynyt Suomessa vuoden 2008 talouskriisiin. Työllisyys on viime vuosikymmeninä kohentunut yli 50-vuotiailla, mutta nuoremmilla ikäluokilla kehitys on ollut heikompaa. Odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee lisäksi sosioekonomisen aseman mukaan. 
 

Tutkimusjulkaisu: Trends in working life expectancy by education and occupational social class in Finland, 1991 –2020. ETK 2024

Tiedote 23.10.2024  (Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto)

Helsingin Sanomat  23.10.2024 Tutkimus: Työurat eivät ole pidentyneet Suomessa yli kymmeneen vuoteen
 

Tutkimusprofessori Ari Väänänen kuvaa poikkeuksellisen laajan tutkimuskokonaisuuden kautta, miten mielenterveyden asema ja merkitys on muuttunut työelämässä. Kirja osoittaa, miten olemme päätyneet jäsentämään työtä ja työntekijän haasteita yksilön mielenterveydestä ja tunteista käsin ja miksi mielenterveyttä on syytä tarkastella yhteiskunnan muutoksen tuottamana ilmiönä.

Tiedote (Työterveyslaitos) 22.10.2024

Helsingin Sanomat Tiede  22.10.2024 Muuttuneet mielet

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemiseen, mutta valtaosa kirjallisuudesta on tarkastellut koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemista yksittäisissä aikapisteissä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin siirtymiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja takaisin ikävälillä 20–34 sekä nuoruusiässä koettujen mielenterveyden häiriöistä johtuneiden vuodeosastojaksojen yhteyttä näihin siirtymiin. Tulosten perusteella mielenterveyden häiriöstä johtuneet sairaalajaksot ovat yhteydessä paitsi suurempaan todennäköisyyteen olla työelämän ja koulutuksen ulkopuolella koulutus- ja työurien alkupäässä, myös suurempaan todennäköisyyteen siirtyä ja jäädä näihin työmarkkina-asemiin läpi nuoren aikuisuuden.

Tieteellinen artikkeli: Pitkänen, J. Junna, L. & Martikainen, P. (2024) Adolescent psychiatric inpatient treatment and subsequent labor market trajectories. Journal of Adolescent Health.
doi: https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2024.02.001
 

Suomalaisten masennus-, ahdistus- ja unihäiriöihin liittyvät sairauspoissaolot kasvavat selvästi loka–marraskuussa, kun taas kesä–syyskuussa poissaoloja on odotettua vähemmän. Loppusyksyn sairauspoissaoloja on kesään verrattuna lähes kaksinkertainen määrä ja alkusyksyyn verrattuna noin neljännes enemmän. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy puolestaan valoisaan aikaan keväällä ja kesällä odotettua enemmän ja pimeän aikaan odotettua vähemmän. Työpaikoilla ja terveydenhuollossa vuodenaikoihin liittyvä vaihtelu voi lisätä kuormitusta etenkin syksyllä, kun yleisimpiä sairauspoissaoloja, kuten masennusta, ahdistusta ja unihäiriöitä, alkaa olla runsaasti. Tutkimuksessa analysoitiin Kelan sairauspoissaolorekisterin avulla yhteensä 636 543:a mielenterveyssyistä johtuvan sairauspoissaolojakson ajoittumista vuodenajan mukaan 12 vuoden ajalta.

Lue lisää Itä-Suomen yliopiston tiedotteesta >>

Tieteellinen artikkeli: Virtanen M, Törmälehto S, Partonen T, Elovainio M, Ruuhela R, Hakulinen C, Komulainen K, Airaksinen J, Väänänen A, Koskinen A, Sund R. Seasonal patterns of sickness absence due to diagnosed mental disorders: a nationwide 12-year register linkage study. Epidemiol Psychiatr Sci. 2023 Nov 9;32:e64. doi: 10.1017/S2045796023000768 

Lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvat toimenpiteet ovat avainasemassa sairauspäivärahojen vähentämisessä. Eniten laskua selittivät sellaiset havaitsemattomat tekijät, jotka yksilön elämässä ovat vakiintuneet jo ennen työelämää tai jotka eivät uran aikana juuri muutu. Lasku selittyy osittain myös työvoiman rakenteen muutoksilla - työmarkkinoille tuli entistä koulutetumpaa väkeä.

Tieteellinen artikkeli: Laura Salonen, Elli Hartikainen, Svetlana Solovieva, Eira Viikari-Juntura, Taina Leinonen. Contribution of compositional changes in the workforce to sickness absence trends in Finland. SSM Popul Health 2023.

Aikaisempi sairauspäiväraha vähentää ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeistä vuosittaista työssäoloaikaa. Yhteys on voimakkainta mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saaneilla. Syyt taustalla ovat moninaiset, ja niistä tarvittaisiin lisää tutkimusta. Tulokset kuitenkin kielivät tarpeesta kohdentaa työvoimapoliittisia toimenpiteitä tehokkaammin.

Tieteellinen artikkeli: Salonen Laura, Solovieva Svetlana, Kauhanen Antti, Hartikainen Elli, Viikari-Juntura Eira, Leinonen Taina. Does previous sickness absence affect work participation after vocational labour market training? A difference-in-differences propensity score matching approach European Journal of Public Health 2023  

Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa. 

Lue lisää Työterveyslaitoksen verkkouutisesta >>

Tieteellinen artikkeli: Olakivi A, Kouvonen A, Koskinen A, Kemppainen L, Kokkinen L, Väänänen A. Sickness absence among migrant and non-migrant care workers in Finland: A register-based follow-up study. Scandinavian Journal of Public Health. 2023. 

Koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on Suomessa paljon haastavampaa kuin koulutettujen ulkomaalaistaustaisten miesten tai koulutettujen suomalaistaustaisten naisten. Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömänä olevien koulutettujen siirtymistä työelämään 2014–2019. Tutkijoiden mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen tueksi tarvitaan uusia kohdennettuja keinoja ja työpaikkojen olisi tärkeää avata ovia osaaville Suomeen muuttaneille naisille.  

Lue lisää Työterveyslaitoksen tiedotteesta >> 

Tieteellinen artikkeli: Minna Toivanen, Ari Väänänen. Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt. 

Lue lisää ETK:n blogista >>

Tieteellinen artikkeli: Mikko Laaksonen, Marko Elovainio, Sakari Kainulainen, Taina Leinonen, Tuija Jääskeläinen, Harri Rissanen, Seppo Koskinen, Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000–2017, European Journal of Public Health, Volume 32, Issue 5, October 2022, Pages 729–734.

Finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2010–2016 odotettu työura piteni 50-vuotiailla, mutta 30-vuotiailla sen sijaan ei. Työttömyyden vuoksi menetetään yhä enemmän työvuosia ja työttömyys onkin korvannut työkyvyttömyyseläkettä menetetyn työajan suurimpana syynä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työvuosia menetetään majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla.

Lue lisää tiedotteesta >>

Tieteellinen artikkeli: Leinonen, Taina, Viikari-Juntura, Eira, Solovieva, Svetlana. Työajanodotteet ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2022:10–22.

Koko jäljellä oleva työura pitenee, kun sairauden vuoksi työstä poissa ollut henkilö palaa osasairauspäivärahan turvin osa-aikaisesti työhön. Tällöin lyhenee työttömänä ja täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika, kun taas aika osatyökyvyttömyyseläkkeellä pitenee. Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työurat ovat kuitenkin huomattavan pitkiä. Osasairauspäivärahan käyttö lisää työvuosia erityisesti yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella puolella hyödynnetään enemmän osatyökyvyttömyyseläkettä. 

Lue lisää tiedotteesta >>

Tieteellinen artikkeli: Leinonen, Taina, Viikari-Juntura, Eira, Solovieva, Svetlana. Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A longitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085.

65 vuotta täyttäneet naiset viettävät nykyään 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan hoivakodissa. Hoivakodeissa asuttu aika on lyhentynyt merkittävästi vuosien 2008 ja 2018 välillä: Muutos kymmenen vuoden aikana oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. 

Asumisajan lyhentyminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirtyminen on viivästynyt lähemmäksi kuolemaa.  Tulokset heijastelevat kiristettyjä hoitoon pääsyn kriteerejä ja vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä. 

Artikkeli: Korhonen, K., Moustgaard, H., Murphy, M., & Martikainen, P. (2024). Trends in Life Expectancy in Residential Long-Term Care by Sociodemographic Position in 1999–2018: A Multistate Life Table Study of Finnish Older Adults. 
The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences, gbae067.

Tiedote, Helsingin yliopisto 18.6.2024: Hoivakodeissa asutaan selvästi lyhyemmän ajan kuin aiemmin

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 6.8.2024 Hoivakoti on enää viimeinen odotushuone ennen kuolemaa  

Suomalaisten kuolleisuuserot ovat kasvussa.  Sosioekonomisesti heikoimmassa olevien elinajanodotteen kasvu on pysähtynyt, mutta muiden tuloluokkien elinajanodotteet ovat jatkaneet pidentymistään. Vuonna 2020 ylimmässä tuloviidenneksessä elinajanodote oli 84 vuotta ja alimmassa 73 vuotta. Ero on kasvanut noin puolella vuodella viiden vuoden aikana.

Syy alimman tuloluokan elinajanodotteen jämähtämiseen on epäselvä. Alkoholiin ja tupakkaan liittyvät kuolinsyyt ovat edelleen  yleisempiä alimman tuloviidenneksen kuin muiden keskuudessa. Muutokset näissä kuolinsyissä eivät kuitenkaan riitä selittämään alimman tuloviidenneksen elinajanodotteen kasvun pysähtymistä vaan kuolleisuus ei juurikaan alentunut missään kuolinsyyryhmässä sepelvaltimotautia lukuunottamatta. 

Lue lisää Helsingin sanomien julkaisemasta uutisesta 31.1.2024

Tieteellinen artikkeli: Tarkiainen Lasse, Martikainen Pekka, Junna Liina, Remes Hanna, 2024. Contribution of causes of death to changing inequalities in life expectancy by income in Finland, 1997–2020, Journal of Epidemiology & Community Health (bmj.com)

Miesten itsemurhariski on vähentynyt yli puolella vuosien 1991 ja 2019 välillä. Työntekijöiden itsemurhariski oli noin 1,6–1,8 kertaa suurempi kuin ylempien toimihenkilöiden. Kun tarkastellaan ammattiluokkakohtaisia lukuja ja verrataan itsemurhariskin tilannetta 1970-lukuun, johtajilla ja ylemmillä toimihenkilöillä itsemurhien väheneminen alkoi jo 1990-luvulla, kun taas alemmilla toimihenkilöillä vasta 10 vuotta myöhemmin ja työntekijöillä vielä myöhemmin.  Työntekijät saavuttivat ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden 1970-luvun tason vasta 2000- ja 2010-luvuilla.
Tutkimuksessa seurattiin viittä edustavaa kohorttia suomalaisia työikäisiä miehiä yhdeksän vuoden ajan viidestä eri väestönlaskentavuodesta (1970, 1980, 1990, 2000, 2010) lähtien. Jokaisessa kohortissa oli 300 970–332 318 miestä.

Tieteellinen artikkeli: Raittila S, Kouvonen A, Koskinen A, Väänänen A. Occupational class differences in male suicide risk in Finland from 1970 to 2019. Eur J Public Health. 2023 Dec 9;33(6):1014-1019. doi: 10.1093/eurpub/ckad176.

Asuinalue itsessään ei näytä merkittävästi vaikuttavan asukkaiden terveyteen tai kuolleisuuteen. Erot pieni- ja suurituloisten alueiden välillä ovat kuitenkin huomattavia. Keskituloiltaan alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien alueiden kokonaiskuolleisuus oli noin kaksinkertaista verrattuna ylimpään tuloviidennekseen sekä miehillä että naisilla. Tapaturmaisten- ja väkivaltaisten sairas- ja kuolemantapausten suhteen erot olivat vielä hieman suurempia. Alueiden tulotason mukaiset terveyserot kasvoivat verrattuna 1990-luvun alkuun molemmilla sukupuolilla, mutta naisilla erojen kasvu oli suurempaa. 

Tieteellinen artikkeli:  Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen. Long-term trends in urban-neighbourhood inequalities in cause-specific mortality and hospitalisation – multilevel analyses among individuals nested in Finnish post-code areas, 1991–2018.  SSM Popul Health. 2023 Mar; 21: 101323.

Kuolleisuus on korkeampaa talvella verrattuna muihin vuodenaikoihin. Väestön ikääntyessä talvella aiheutuvien terveysriskien kansanterveydellinen merkitys voi kasvaa, sillä talvikuoleman riski kasvaa iän myötä ja on korkeinta vanhimmissa ikäryhmissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin talven ylikuolleisuuden kehitystä Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana ja selvitettiin yksilötason sosiaalisten ja terveystekijöiden vaikutuksia. Tulosten mukaan riski kuolla talvella oli kohonnut laitoksissa asuvilla ja muistisairailla. Sen sijaan muiden kroonisten sairauksien ei havaittu merkittävästi kasvattavan talvikuolleisuuden riskiä.

Tieteellinen artikkeli: Suulamo U, Remes H, Tarkiainen L, Murphy M, Martikainen P. Excess winter mortality in Finland, 1971–2019: a register-based study on long-term trends and effect modification by sociodemographic characteristics and pre-existing health conditions. BMJ Open 2024;14:e079471. doi: 10.1136/bmjopen-2023-079471
 

Vuoteen 2040 mennessä tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä kasvaa 26 %, jos sairauden ilmaantuvuus pysyy vuoden 2019 tasolla. Jos vuodesta 2011 lähtien havaittu ilmaantuvuuden laskeva trendi jatkuisi vuoteen 2040 asti, tyypin 2 diabetekseen sairastuvien määrä kasvaisi tulevaisuudessa 8 %. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys vaihtelee sosioekonomisten ryhmien välillä. Tuloryhmien väliset erot tyypin 2 diabeteksessa todennäköisesti kasvavat edelleen seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.

Tieteellinen artikkeli: Guzman-Castillo, M., Korhonen, K., Murphy, M., & Martikainen, P. (2023). Projections of future burden of pharmacologically treated type 2 diabetes and associated life expectancies by income in Finland: a multi-state modeling study. Frontiers in Public Health, 11, 1141452. 
doi: https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1141452 

Alkoholin ongelmakäyttö lisää muistisairauden riskiä. Tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonitaudit eivät kuitenkaan selitä tätä kohonnutta riskiä, vaikka ne ovat yleisempiä alkoholin ongelmakäyttäjillä ja toisaalta ovat keskeisiä muistisairauksien riskitekijöitä.

Tieteellinen artikkeli: Hu, Y., Korhonen, K., Li, P., Bobak, M., Martikainen, P., & Bijlsma, M. J. (2023). Association between alcohol use disorders and dementia in 262,703 dementia-free Finnish adults: Is cardiovascular disease a mediator?. The Journals of Gerontology: Series A, 78(6), 1045-1052. 
doi: https://doi.org/10.1093/gerona/glac252 

Tarkastelimme tahattomaan hukkumiseen liittyvän kuolleisuuden eriarvoisuutta Baltian maissa ja Suomessa 2000–2015. Huolimatta hukkumiskuolemien jyrkästä vähenemisestä Baltian maissa ja Suomessa vuosina 2000–2015, hukkumiskuolleisuus oli näissä maissa edelleen korkea tutkimusjakson lopussa. Miehillä, maaseudulla ja matalasti koulutetuilla kuolleisuusriski oli huomattavasti suurempi kuin muilla.

Tieteellinen artikkeli: Stickley A, Baburin A, Jasilionis D, Krumins J, Martikainen P, Kondo N, Shin JI, Inoue Y, Leinsalu M. Sociodemographic inequalities in mortality from drowning in the Baltic countries and Finland in 2000-2015: a register-based study. BMC Public Health. 2023 Jun 7;23(1):1103.
DOI https://doi.org/10.1186/s12889-023-15999-9 

Vuoden 1969 keskiolutlaki madalsi alkoholin ostoikärajan 21 vuodesta 18 ikävuoteen. Tutkimuksessa vertailtiin eri iässä muutokselle altistuneiden syntymäkohorttien (1944–1954) alkoholiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta ikävuosina 27–63. Alkoholiperäisen sairastavuuden ja kuolleisuuden riski oli 10 % suurempi miehillä ja naisilla, jotka pystyivät ostamaan alkoholia 18-vuotiaana verrattuna syntymäkohortteihin, jotka pystyivät laillisesti ostamaan alkoholia 21-vuotiaana. Lisääntyneissä alkoholihaitoissa ei havaittu koulutusryhmien välillä eroja. Löydökset tukevat myös aiempia tutkimustuloksia alkoholin saatavuuden erityisestä haitallisuudesta nuorille.

Tieteellinen artikkeli: Luukkonen, J., Tarkiainen, L., Martikainen, P., & Remes, H. (2023). Minimum legal drinking age and alcohol-attributable morbidity and mortality by age 63 years: a register-based cohort study based on alcohol reform. The Lancet Public Health, 8(5), e339-e346. DOI: https://doi.org/10.1016/S2468-2667(23)00049-X

Tiedote (eng):  Lowered minimum legal drinking age associated with increased alcohol-attributable morbidity and mortality decades later | Population Europe (population-europe.eu)

Artikkeli nostettu esiin Lancet Public Healthin kommenttipuheenvuorossa

Sosioekonomisia kuolleisuuserona esiintyy useimmissa syöpämuodoissa kaikkialla Euroopassa, ja kuolleisuus on korkeampaa sosiaalisen hierarkian alapäässä olevilla ihmisillä. Kuolleisuuserojen suuruus vaihtelee suuresti maittain ja ajan myötä. Huomattava osa (noin 32 % miehillä ja 16 % naisilla, mutta jopa 46 % ja 24 % Baltiassa/Keski-/Itä-Euroopassa) syöpäkuolemista liittyy koulutukseen. Syöpäkuolleisuuden sosioekonomiset erot ovat kasvaneet nopeasti naisten keskuudessa, erityisesti keuhkosyöpään ja myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Tieteellinen artikkeli: Vaccarella S, Georges D, Bray F, Ginsburg O, Charvat H, Martikainen P, Brønnum-Hansen H, Deboosere P, Bopp M, Leinsalu M, Artnik B, Lorenzoni V, De Vries E, Marmot M, Vineis P, Mackenbach J, Nusselder W. Socioeconomic inequalities in cancer mortality between and within countries in Europe: a population-based study. Lancet Reg Health Eur. 2022 Nov 28;25:100551.
DOI: 10.1016/j.lanepe.2022.100551

Matalat asuntokuntatulot olivat yhteydessä COVID-19-tartuntoihin Suomessa vain maahanmuuttajataustaisilla pandemian toisen aallon aikana. Yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse. Matalat tulot olivat yhteydessä myös vakavan koronataudin riskiin tartunnan saaneilla, mikä selittyi pitkälti muilla tekijöillä. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi 4,3 miljoonaa suomalaista. 

Tieteellinen artikkeli: Saarinen, S., Moustgaard, H., Remes, H., Sallinen, R., & Martikainen, P. (2022). Income differences in COVID-19 incidence and severity in Finland among people with foreign and native background: A population-based cohort study of individuals nested within households. PLoS Medicine, 19(8), e1004038.
https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1004038

Tiedote, HY: Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla

Tilastokeskuksen väestöennusteen päivitys tapahtui poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa kuluvana vuonna. Tuoreessa Etla Muistiossa on arvioitu uudelleen tilastollisen aikasarja-analyysin keinoin nettomaahanmuuttoa vuosina 1990–2023.  Arvioksi saadaan 24 000 henkeä, mikä on selvästi matalampi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa käytetty 40 000. Tästä syystä vaihtoehtoisen väestöennusteen tarve on ilmeinen, ja pitkän ajan maahanmuuton tasoksi tulisi valita 24 000.

Etlan tiedote 8.11.2024 
Lataa muistio: 

Suomen syntyvyys kääntyi vuoden 2010 tienoilla jyrkkään laskuun. Vuonna syntyi 2023 ennakkotietojen mukaan 43 320 lasta. Syntyneiden lasten määrä oli pienempi kuin nälkävuonna 1868. Kokonaishedelmällisyys vuonna 2023 oli 1,26 lasta naista kohti, kun väestön uusiutuminen edellyttäisi noin 2,07 lasta naista kohti. Suomen väestötilastot ovat maailman huippuluokkaa.  Esimerkiksi kokonaishedelmällisyys löytyy tilastoista vuodesta 1776 alkaen. Tästä huolimatta ymmärryksemme väestön laskun syistä on puutteellista eikä muutoksia osata ennakoida. Kirjoituksessa pohditaan tilastotieteen näkökulmasta syitä sille, miksi näin on. 

Juha Alho: Syntyvyys on hankala mallinnettava (2023). Suomen Tilastoseuran vuosikirja 2019-2022, ss. 8— 24, 47 – 49.

Väestön ikääntyessä säästämis- ja kulutustottumukset tyypillisesti muuttuvat. Samalla väestön ikääntyminen kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja kaventaen finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti, jos julkinen talous on jo valmiiksi velkaantunut. Tämä tutkimus osoittaa suomalaisella aineistolla ja bayesiläisellä vektoriautoregressiivisellä mallilla, että julkisten menojen rakenne vaikuttaa finanssipolitiikan tehokkuuteen ikääntyvässä taloudessa. Tulokset viittaavat siihen, että ikääntyneille kohdistetut tulonsiirrot lisäävät talouden aktiviteettia vähemmän kuin julkiset kulutusmenot, jotka rahallisesti hyödyttävät työikäistä väestöä. Syynä ovat eri menolajeista rahallisesti hyötyvien väestöryhmien väliset erot säästämisessä ja kulutuksessa. Tulos merkitsee sitä, että finanssipoliittisten toimien kohdentaminen ikääntyvässä taloudessa on entistä tärkeämpää.

ETLA Working Papers 110: Effective Fiscal Policy in an Aging Economy: Evidence from a BVAR Analysis, Päivi Puonti, 2023

Suomeen tarvitaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Määrä on liki kolminkertainen Tilastokeskuksen ennustamaan maahanmuuttoon nähden. Syy korkeaan arvioon piilee alhaisessa syntyvyydessä. Lisämuutto ei vielä riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi suotuisammaksi. Myös vaikutukset julkiselle taloudelle olisivat positiivisia. 

Lue lisää tiedotteesta >>

Etlan raportti: Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia Alho Juha, kangasharju Aki, Lassila Jukka, Valkonen Tarmo. ETLA Raportti No. 132 (2023).

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka suuri henkivakuutus tarvittaisiin erilaisille kotitalouksille Suomessa, jotta elintaso säilyisi perheen huoltajan kuoleman jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että ylipäätään vain noin joka kymmenellä suomalaisella on vapaaehtoinen henkivakuutus: eniten työikäisillä, suurempituloisilla ja avioliitossa olevilla henkilöillä. Vakuutusvaje, eli nettomenetysten ja henkivakuutusten erotus, oli suurinta sen sijaan nuorilla, miehillä, korkeampituloisilla ja korkeammin koulutetuilla. Lisäksi havaittiin, että kuolemasta aiheutuvien menetysten suuruus selittää vain heikosti henkivakuutusten ottamista. 
 

Tieteellinen artikkeli: Ropponen Olli, Kuusi Tero, Valkonen Tarmo. (2023) Mind the Gap – Assessing the Size and Determinants of the Life Insurance Gap. Journal of the Finnish Economic Association Vol. 4 No. 1.
https://doi.org/10.33358/jfea.125004 

Kun tulevaa väestökehitystä kuvaillaan stokastisilla laskelmilla, on tulosten ja niihin liittyvän epävarmuuden välittäminen sekä päätöksentekijöille että suurelle yleisölle haasteellista. Artikkelissa esitellään kaavamuotoinen kehikko, jolla voidaan dekomponoida tulevaan syntyvyyteen, kuolevuuteen ja siirtolaisuuteen liittyvän epävarmuuden vaikutuksia sekä piste-ennusteisiin että ennustejakaumiin. Sovellusesimerkkinä käytetään veroastetta, joka riittää ikääntyvän väestön aiheuttamien julkisten menojen kattamiseen annetun pituisella aikajaksolla. 

Lue lisää tiivistelmästä >>

Tieteellinen artikkeli:  Alho Juha & Lassila Jukka. 2023. Assessing Components of Uncertainty in Demographic Forecasts with an Application to Fiscal Sustainability. Journal of Forecasting, 1–9.