Moni meistä jakaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sosiaalisen median kanavissa. Merkittävä osa julkaisuista liittyy työelämään.
Sosiaalinen media antaa uuden keinon tuoda itseään esiin ja osallistua keskusteluihin. Se on olennainen osa ihmisten arkea, ja sen käyttö on yleistynyt koronapandemian aikana. Tilastokeskuksen mukaan 70 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Nuorten, 16–24-vuotiaiden, parissa käyttäjiä on jopa 94 prosenttia. Käytetyimmät palvelut ovat Instagram, Facebook ja WhatsApp.
Tutkiessamme työelämää emme voi sivuuttaa sen digitaalisia ulottuvuuksia. Sosiaalisen median kautta voimme yrittää ymmärtää muiden näkökulmia. Työelämän osalta se tuo meille tietoa eri alojen ammattilaisista ja siitä, miten töitä tehdään. Toki ihmiset myös kärjistävät asioita ja suodattavat todellisuuttaan sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisen median alustat antavat suunvuoron eli mahdollisuuden oman äänen käyttöön ja kuulijoiden löytämiseen. Ne ovatkin jo muuttaneet yhteiskunnallisen osallistumien muotoja. Näkyvyys on aktivismia, jonka kautta jakaa tietoa työoloista ja hakea niihin parannuksia.
Viime aikoina nuorten työntekijöiden tarinat huonoista työoloista ovat käyttäneet sosiaalisen median alustoja ponnahduslautoinaan. Valtamedia on tarttunut ja vienyt viestiä eteenpäin. Vähemmällä huomiolla on ollut se, että some antaa myös kanavan kertoa myönteisistä ammattiin ja työhön liittyvistä kokemuksista.
Osana Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla -tutkimusta olen keskittynyt siihen, miten palvelualojen ammatti-identiteettiä eli käsitystä itsestä ammattilaisena esitettiin Instagramissa ensimmäisen koronakevään aikana. Aineistona toimii yli 200 julkaisua, jotka kertovat erityisesti myyjien ja vartijoiden työstä.
Palvelualojen ammattilaisuutta ilmaistaan ja rakennetaan Instagramissa. Sitä tekevät alojen ammattilaiset itse. Merkittävää on se, että etenkin nuorilla palvelualojen ammattilaisilla on halu ja tarve tuoda esiin omaa työtään sellaisenaan, mutta myös yhteiskunnallisiin myllerryksiin, kuten koronapandemiaan, kytkeytyen.
Olen erottanut Instagram-julkaisuista kaksi erityisesti pandemiaan limittyvää ammatti-identiteettiä:
Ensimmäinen identiteetti on raskaan työn tekijyys, joka liittyy työntekijän joustamiseen työssä. Joustaminen tarkoittaa epätyypillisiä työaikoja tai sitä, että työn sisältö muuttuu. Toinen identiteetti on sankarillinen toiminta kriittisessä lähityössä aikana, jolloin suuri osa työvoimasta oli siirtynyt etätöihin. Molemmista ammatti-identiteeteistä heijastuu ylpeys omasta työstä.
Jokainen meistä haluaa olla ammattilainen työssä, jossa viihtyy. Sosiaalinen media on verrattain uusi kanava tuoda esiin omaa työtään, osaamistaan ja ammattilaisuuttaan. Lopulta some-julkaisun tekeminen työstä on osallistumista yhteisen ammattilaisuudesta kertovan tarinan kirjoittamiseen.
Kommentointi