FirstFit on ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä. Sen tavoitteena on auttaa ja motivoida ensihoitajia huolehtimaan tärkeimmästä työvälineestään: oman kehonsa toimintakyvystä.
Menetelmän lähtökohta on ensihoitotyön fyysiset vaatimukset. Siksi menetelmän sisältämä fyysisen toimintakyvyn testistö arvioi erityisesti ensihoitotyön kuormittavimmissa nostamis-, kantamis- ja siirtämistehtävissä tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia.
Menetelmän ydin on ensihoitajan saama palaute toimintakykytestituloksista sekä tulosten ja harjoitteluvalmiuksien perusteella muodostuva harjoitusohjelma. Myös harjoitteluliikkeet on laadittu siten, että ne kehittävät monipuolisesti ensihoitotehtävien haastamia fyysisen toimintakyvyn osa-alueita.
Välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia
FirstFit on jo käytössä yli kymmenessä ensihoidon organisaatiossa tai ensihoitajien työterveyshuollossa. Myös muutamat oppilaitokset käyttävät menetelmää.
FirstFitin käytöllä on sekä välittömiä että pitkän aikavälin vaikutuksia. Vaikutuksia voi nähdä jo ensimmäisessä testipalautteessa. Ensihoitajan ymmärrys omasta fyysisestä toimintakyvystään ja sen edistämisestä työkyvyn tukemiseksi lisääntyy.
Testituloksiin ja ensihoitotyön vaatimuksiin perustuvat liikuntaohjeet tukevat toimintakyvyn ja työkyvyn kehittämistä jatkossa. Myös liikunnan aloittamisella itsessään on välittömiä ja pidemmän harjoittelun tuottamia vaikutuksia.
Työkyky paranee pitkällä tähtäimellä
Työkykyyn liittyvissä kovissa tunnusluvuissa, kuten pitkien sairauspoissaolojen vähenemisessä ja vakuutuskorvauksissa liikunnan vaikutukset näkyvät viiveellä. Systemaattinen liikuntaharjoittelu, toimintakyvyn seuranta ja tukeminen vaativat aikaa, jotta muutokset näkyvät myös ryhmätasolla.
Tutkimuksista tiedetään, että fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairauspoissaoloja ja suurempi riski työkyvyttömyyteen erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi kuin kevyttä työtä tekevillä henkilöillä. Liikuntaharjoittelun kannalta tärkeää on, että paljon liikkuvilla, fyysisesti raskasta työtä tekevillä on vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja verrattuna vähän liikuntaa harrastaviin fyysisesti raskasta työtä tekeviin.
FirstFitin päätavoite onkin motivoida ensihoitajaa huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään. Harjoitteluliikkeissä painotetaan oikeaoppisia ja työn kannalta olennaisia tekniikoita ja liikemalleja, jotka auttavat ennaltaehkäisemään tapaturmia ja niistä aiheutuvia vammoja, oireita ja niiden kustannuksia.
Tuore katsaus tukee ymmärrystä työkyvyn tuen vaikuttavuudesta. Siinä muun muassa liikunnan lisääminen ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy vaikuttivat usein sekä työkykyyn että työnantajan ja yhteiskunnan kustannuksiin. Työyhteisön, esihenkilön ja korkeimman johdon vahva tuki toiminnalle, osallistavuus ja työntekijöiden tarpeiden huomiointi sekä työterveysyhteistyö olivat yhteydessä positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Nämä kaikki asiat ovat oleellisia myös FirstFit-menetelmän kustannusvaikutuksissa sekä menetelmän jalkautumisessa ja jatkuvuudessa.
Lisätietoja:
Holtermann A, Hansen JV, Burr H ym. (2012). The health paradox of occupational and leisure-time physical activity. British Journal of Sports Medicine Br J Sports Med 46:291-295.
Fimland MS, Vie G, Holtermann A ym. (2017). Occupational and leisure-time physical activity and risk of disability pension: prospective data from the HUNT Study, Norway, Occupational & Environmental Medicine Occup Environ Med 0:1-6.
Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P ym. (2022). Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista.
Kommentointi