Muistammeko vielä hapot ja emäkset, ne pahikset, jotka tekevät reiän ihoon?
Suomalaisilla työpaikoilla käytetään edelleen syövyttäviä tai muulla tavoin voimakkaasti ärsyttäviä kemikaaleja. Ne voivat myös päätyä ilmaan suurina määrinä, ja tuoreen tutkimuksemme perusteella niistä voi olla huomattavaa vaaraa työntekijöiden hengitysteille.
Julkaisimme työtovereiden kanssa vastikään tutkimuksen 69 potilaasta, joilla todettiin voimakkaiden ärsytystekijöiden aiheuttama astma. Potilaat oli tutkittu Työterveyslaitoksen Helsingin yksikössämme vuosina 2000–2019.
Hengitystiet voivat vaurioitua hetkessä
Aineiston huolellinen läpikäyminen oli avartavaa – opimme paljon muun muassa altistumistilanteista, jotka olivat johtaneet hengitysteiden vaurioon ja ärsytysastmaan. Tutkimus myös herätti huolen siitä, että huomattaviakaan kemikaalivaaroja ei aina tunnisteta työpaikoilla.
Syövyttävien aineiden tapauksessa asiaan saattaa vaikuttaa jo edellä esitetty seikka: suoria happo- ja emäsroiskeita varotaan, koska niiden vaikutus iholla on näkyvä, kivulias ja yleensä nopea. Hengitystievaikutukset tulevat harvemmin mieleen, vaikka kudosvaurio syntyy myös hengitysteissä, jos syövyttävät aineet vain pääsevät niihin ja niiden pitoisuus on suuri.
Hengitysteiden vaurio voi syntyä vähäiseltäkin vaikuttavassa altistumisessa – joillain potilaistamme astma oli kehittynyt vain yhden tai muutaman hengenvedon seurauksena.
Käyttöturvallisuustiedotteet ja OVA-ohjeet avuksi
Kemikaalien vaaraluokittelu on Euroopassa edistynyttä. Voimakkaasti hengitysteitä ärsyttäville aineille ei ole kuitenkaan varattu omaa, helposti tunnistettava vaaraluokkaa. Sen takia näitä aineita tulee lähestyä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa muulla tavoin, kahden periaatteen kautta:
Ensinnäkin ihosyövyttävyys tai muu voimakas ärsytysvaikutus tulee tunnistaa käyttöturvallisuustiedotteista tai OVA-ohjeista: jos kemikaali on luokiteltu ihoa syövyttäväksi (Skin Corr 1), se on sitä myös hengitysteissä. Voimakasta keuhkojen ärsytystä aiheuttavat myös hapettavaksi luokitellut aineet (Ox Liq 1 tai Ox Gas 1).
Toisaalta on pohdittava hengitystiealtistumisen mahdollisuutta: Esiintyykö voimakkaasti ärsyttäviä aineita aerosolimuodossa, kaasuna, huuruna tai hienona pölynä? Tuntuuko hengitysteissä ärsytystä? Onko mahdollista, että aineen haitalliseksi tunnettu pitoisuus (HTP) ylittyy?
Ärsytysastmapotilaita asentajista siivoojiin
Ärsytysastmapotilaamme edustivat laajaa ammattien kirjoa. Yleisimpiä työntekijäryhmiä olivat raskaan teollisuuden, kuten metalli-, metsä- ja kemian teollisuuden prosessihenkilöt, tehdashuoltajat ja asentajat. Osa heistä oli säännöllisesti mukana prosessihäiriöiden selvityksissä, minkä lisäksi työympäristössä esiintyi normaalitilanteessakin ärsyttäviä kemikaaleja.
Joukossa oli myös sumutettavia pesuaineita käyttäviä siivoojia, desinfioijia, karjatilallisia, jotka käsittelivät ammoniakkia ja rikkivetyä vapauttavaa lantalietettä, sekä kuljetus- ja lastaushenkilökuntaa. Kaksi työpaikkamittauksia tekevää henkilöä sai astman kemikaalista, jota he olivat mittaamassa. Koulun siivooja sairastui, kun ärsyttävää kemikaalia sisältävä pullo putosi näytevaraston hyllyltä.
Kemikaaliriski on jäänyt tunnistamatta
Taustatekijöitä selvitellessä tuli ilmi, että osassa tapauksista työpaikalla ei ollut etukäteen tunnistettu ilmeistä kemikaaliriskiä lainkaan tai ohjeet ja suojautuminen olivat huonoja.
Joissain tapauksissa erittäin suuria, moninkertaisesti raja-arvot ylittäviä ärsyttävien aineiden ilmapitoisuuksia oli todettu vuosien ajan ilman, että asiaan oli puututtu. Työterveyshuolto oli tunnistanut ärsyttäviin kemikaaleihin liittyviä terveysvaaroja huonosti jopa joillain erittäin suuren riskin työpaikoilla.
Vain muutaman potilaan sairastuminen liittyi täysin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joita olisi ollut vaikea ennakoida tai torjua.
Vältetään yhdessä uudet sairastumiset
Olemmeko unohtamassa “karskit” altisteet? Hyväksymmekö kohtuuttomia riskejä teollisuudessa ja maataloudessa sen takia, että ne kuuluvat homman luonteeseen?
Vai eikö meille yksinkertaisesti tule mieleen, että näillä ihan tutuilla kemikaaleilla on nopeasti kehittyviä, mutta pitkäkestoisia vaikutuksia hengitysteihin?
Useilla potilaistamme todettiin lääkityksestä huolimatta runsaasti oireileva astma – seurantatutkimus heistä on käynnissä. Heidän osaltaan asioita ei saa peruttua, mutta yritetään yhdessä välttää uudet tapaukset.
Se on taustatekijäanalyysimme perusteella täysin mahdollista, kunhan huolehdimme yhdessä siitä, että työpaikoilla tunnistetaan olennaiset riskit. Lisätietoa seuraa Työterveyslaitoksen kanavilla.
Lisätietoja:
Ärsytysastma (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi