Millainen on suomalaisen asiantuntijatyön tilannekuva kesälomien kynnyksellä?

Keskustelu hybridityöstä on edennyt jälleen seuraavaan vaiheeseen samalla, kun lisää tutkimustietoa karttuu. Uudenlaista johtamista tarvitaan eri tavoin polarisoituneessa työelämässä.
-
Antti Koivula
Antti Koivula
pääjohtaja

Kun kesälomat alkavat, suomalainen työelämä on päässyt hybridityössä taas seuraavaan vaiheeseen. Näkemykseni mukaan muutos on kulkenut usean eri vaiheen läpi. Etätyöskentely muuttui ensin harvinaisuudesta pakon sanelemaksi, ja sen jälkeen organisaatiot ovat kokeilleet ja rakentaneet erilaisia hybridityön malleja.  

Nyt olemme tilanteessa, jossa tietoa on koko ajan enemmän. Hybridityö vaikuttaa olevan työkyvyn näkökulmasta paras työn tekemisen malli, sillä pelkkä etätyö tekee hallaa jaksamiselle ja yhteisöllisyydelle. Tunnemme etätyön haasteet terveyskäyttäytymiselle, ja meillä on keinoja tukea työntekijöiden liikkumista, unta ja terveellisiä ruokailutottumuksia.  

Samalla on vahvistunut käsitys siitä, että yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, vaan on löydettävä parhaat työpaikkakohtaiset käytännöt hybridityölle. 

Mielipiteet etätyöstä polarisoituvat

Korona toi muutoksen asenneilmastoon ja tapaan nähdä maailmaa. Tämä muutos on vahvistanut  työelämän jakautumista eli polarisaatiota.  

Juuri ilmestyneessä tutkimuksessa on havainnollinen esimerkki asenteiden polarisoitumisesta. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman tutkimuksen perusteella yritysjohdon ja henkilöstön näkemykset etätyön tuottavuudesta eroavat toisistaan jonkin verran.   

Henkilöstön mielestä sekä oma tuottavuus että yrityksen tuottavuus ovat kasvaneet etätyössä enemmän kuin yritysjohdon mielestä. 

Mitä tämä sitten tarkoittaa työvoima- ja osaajapulan riivaamassa Suomessa? 

Näkemysten erot saattavat heijastua vallan uusjakona työelämässä. Tutkimuksen mukaan työntekijät pitävät laajoja etätyömahdollisuuksia työpaikan kilpailuvalttina. Kotona viihtyvät osaajat voivat jatkossa kilpailuttaa työpaikkoja sen mukaan, annetaanko heille vapaus valita työpisteensä sijainti.  

Työnantajilla riittää tasapainoteltavaa, kun arvokkaiden osaajien toiveet saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedämme yhteisöllisyydestä, yhdessä oppimisesta ja strategisesta kehittämisestä. 

Uudenlaista johtamista tarvitaan 

En usko, että vastassa on näkemyseroista huolimatta umpikuja, vaan hyvällä johtamisella tästäkin päästään eteenpäin. Nyt tarvitaan ennen kaikkea johtamisen kehittämistä.  

Omakohtaista kokemusta on kertynyt tasapainottelusta eri roolien välillä: tutkijana en aina tiedä oikeaa vastausta, mutta johtajana on johdettava ja vietävä tiimiä eteenpäin myös epävarmaan tulevaisuuteen.  

Tulevaisuudessa asiantuntijatyöpaikoilla korostuu erilaisten persoonien johtaminen: lähityötä tekevät, kotona viihtyvät osaajat ja verkostoitunutta työtä tekevät ”mustekalat”, jotka ovat jatkuvasti eri paikassa. Miten huippuyksilöistä rakennetaan huipputyöyhteisöjä, jotka kykenevät huipputuottavuuteen?  

Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin. Olennaista on tarjota työyhteisöissä mahdollisuudet yhdessä oppimiseen, joka on edellytys tuottavuudelle ja strategiselle uudistumiselle.  

Parhaimmillaan hybridityö on tuottavuusruiske, jos se osataan hyödyntää.

 

Lisätietoja:

Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta (Työterveyslaitoksen mediatiedote 31.8.2021)

Työntekijän oma vastuu työkyvyn ja terveyden ylläpitämisestä lisääntyy etätyössä – tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea (Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.3.2023)



Hyvin johdetulla etätyöllä positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen (Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote 6.6.2023)

Hybridityössä piilee tuottavuuskasvun mahdollisuus, johon on tartuttava (Työterveyslaitoksen uutinen 18.4.2023)

 

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!