Kaikilla työntekijöillä on oikeus palautua työpäivän rasituksesta hyvin ennen seuraavaa työpäivää. Valitettavasti tilanne ei kuitenkaan ole tällainen.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden työntekijöistä vain reilu kolmannes (38 prosenttia) kertoi syksyllä 2023 palautuvansa hyvin työstään. Erityisen heikkoa on nuorten työntekijöiden palautuminen.
Yksilölle huono palautuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja työn ilon katoamista. Työn suorittaminen muuttuu pakkopullaksi. Riittävästi palautunut puolestaan jaksaa hyvin työssään ja elää kokonaista elämää myös vapaalla.
Palautuminen on myös työpaikan vastuulla
Työstä palautuminen on usein nähty yksilön vastuulla olevaksi asiaksi. Tiedättehän: nuku riittävästi, harrasta liikuntaa ja syö terveellisesti.
Yksittäisellä työntekijällä on tietysti oma vastuunsa, mutta jos työtahti ja työmäärä ovat kohtuuttomia, mikään vapaa-aika ei riitä palautumiseen. Palautumisen pitää alkaa jo työpäivän aikana, ja se on työnantajan vastuulla.
Työtä tehdään usein yhdessä tai yhteisinä työprosesseina, jotka vaikuttavat muun muassa mahdollisuuksiin tauottaa työtä ja kohtuullistaa työkuormitusta. Työpaikoilla tarvitaan yhteistä keskustelua, sopimista ja pelisääntöjä palautumisen keinoista.
Työpäivän huokoisuus mahdollistaa palautumisen jo työpäivän aikana. Huokoisuutta tuovat esimerkiksi ruoka- ja kahvitauot, pieni hengähdyshetki ennen seuraavaa kokousta tai silloin, kun palaverissa siirrytään asiasta toiseen.
Koskaan ei ole niin kiire, että ei ehtisi sulkea silmiään ja keskittyä hengittämään rauhassa viitisen kertaa!
Työkaverin pyytäminen kahville tai kuulumisten kysely osoittaa välittämistä ja vahvistaa turvallista, hyväksyvää ilmapiiriä. Se tukee työssä suoriutumista ja työstä palautumista.
Esihenkilö on esimerkki palautumisessakin
Esihenkilö näyttää mallia ja luo kannustavaa ilmapiiriä itsestä ja toisista huolehtimiseen. Hänen tehtävänsä on myös johtaa palautumista. Kyllä, sitä voi ja pitää johtaa.
Esihenkilö tukee palautumista osoittamalla arvostusta ja luottamusta. Hän kysyy kuulumisia, antaa arvostavaa palautetta ja kiitosta arjen keskusteluissa. Vaikeistakin asioista voidaan keskustella ja työntekijöiden mielipiteet otetaan huomioon.
Esihenkilön rooli on keskeinen siinä, että työssä tehdään järjestelyjä työmäärän kohtuullistamiseksi. Tarvittaessa priorisoidaan ja rajataan työtä.
Vaikka monen työntekijän palautuminen on puutteellista, sote-alan työ koetaan haastavaksi ja merkitykselliseksi. Ihmisten auttaminen on tärkeä motiivi työn tekemiselle.
Kolme neljästä sote-alan työntekijästä kokee lähiesihenkilön toiminnan oikeudenmukaiseksi ja kaksi kolmesta sanoo, että työyhteisön yhteistyö on toimivaa. Työssä on siis paljon veto- ja pitovoimaa, kunhan pidämme hyvää huolta palautumisesta ja työkyvystä. Niiden tukemiseen on keinoja.
Lisätietoja:
Johda palautumista soten muutosmyllerryksessä -opas on tarkoitettu sote-esihenkilöille, jotka työskentelevät sujuvan arjen hyväksi, muutosten keskellä. Opas tarjoaa tukea sekä esihenkilön että työyksikön jaksamiseen ja työstä palautumiseen muutoksen eri vaiheissa.
Johda palautumista kriisissä (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi