Työkyvyttömyyden aikana on mahdollista työskennellä osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Kyseessä on vapaaehtoinen järjestely, jonka aikana työntekijä työskentelee noin puolet työajastaan. Tavoitteena on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä.
Jotta tavoitteen toteutumista voitaisiin kohdennetusti edistää, on tärkeää tietää, mitä eri työnantajasektoreilla työskentelevien henkilöiden työmarkkinatilanteelle tapahtuu osasairauspäivärahan käytön jälkeen.
Muun muassa tätä tarkastelimme Työsuojelurahaston ja Kevan rahoittamassa Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus -hankkeessa.
Osasairauspäivärahakausi päättyy – miten käy työhön osallistumisen?
Yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden työmarkkinoille osallistuminen osasairauspäivärahan käytön jälkeen on osin yhteneväistä:
Molempien sektoreiden työntekijät pääsääntöisesti palasivat työhön. He viettivät keskimäärin kahdeksan kuukautta vuodesta työskennellen myös seuraavien kolmen vuoden ajan, joskin ajan kuluessa vähenevissä määrin.
Sen sijaan siinä, miten työntekijät viettivät muun ajan, oli havaittavissa selkeitä sektorikohtaisia eroavaisuuksia. Erot olivat selkeitä erityisesti jatkuvaluonteisemman osatyökyvyttömyysetuuden käytössä, sillä osatyökyvyttömyyseläkkeellä vietettiin julkisella sektorilla vuosittain noin kaksi kuukautta ja yksityisellä noin kuukausi.
Mistä työnantajasektoreiden väliset erot sitten johtuvat?
Osasairauspäivärahan jälkeiseen osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöön vaikuttanevat esimerkiksi työnantajasektorien väliset järjestelmäerot.
Julkisella puolella työkyvyttömyys määritellään henkilön omaan työhön perustuvien eli kapeampien kriteerien mukaan kuin yksityisellä sektorilla. Lisäksi toisin kuin yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet eivät välittömästi vaikuta työkyvyttömyyseläkemaksun määräytymiseen.
Voidaan olettaa, että nämä erot kannustavat osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöön erityisesti julkisella sektorilla.
Edelleen osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tarjolla oleva mahdollisuus jatkaa osa-aikaisessa työssä. Julkisen sektorin työpaikat ovat usein henkilöstömäärältään suurempia, joten osa-aikatyön järjestäminen voi olla helpompaa kuin yksityisellä sektorilla.
Osatyökykyisten tasaveroista työhön osallistumista tulee edistää
Osatyökykyisten työhön osallistumisen edistäminen on tärkeää niin yksilöiden hyvinvoinnin ja terveyden, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden kuin myös yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden kannalta.
Työnantajasektorit eroavat toisistaan siinä, kuinka osatyökykyisten työhön osallistumista on pystytty hyödyntämään. Julkisella sektorilla pystytään osasairauspäivärahan käytön jälkeen paremmin säilyttämään yhteys työelämään ja jatkamaan ainakin osittain työelämässä pysyväluonteisemman osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.
Kuitenkin tiedetään, että yksityisellä sektorilla on pystytty hyödyntämään lyhyempiaikaisia osa-aikaisen työskentelyn ratkaisuja jopa julkista sektoria paremmin. Osasairauspäivärahan käyttö nimittäin on yleisempää yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Molempien työnantajasektoreiden oivaltamia hyviä käytäntöjä tulisikin pyrkiä hyödyntämään sektorirajat ylittävällä kehittämistyöllä. Siten kaikkien osatyökykyisten työhön osallistumista voitaisiin edistää tasaveroisesti sekä lyhytaikaisten että pysyväisluonteisempien järjestelyiden avulla.
Lisätietoja:
Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus (tutkimushankkeen esittely)
Hankkeen loppuraportti: Leinonen T, Hartikainen E, Salonen L, Solovieva S, Viikari-Juntura E. Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus yksityisellä ja julkisella sektorilla. Työterveyslaitos, 2023. (Julkarissa)
Työkyvyttömyyden aikana osittainen työssäolo on usein tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo (Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.6.2023)
Kommentointi