Hanke

Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus

Hankkeessa tarkastellaan osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteyttä työurien pituuteen keskittyen yksityisen ja julkisen sektorin välisiin eroihin.
Kaksi henkilöä työpöydän äärellä.

Aikataulu

6/2020-5/2023

Tavoitteet

Osasairauspäivärahan saaminen ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ovat lisääntyneet Suomessa, minkä vuoksi on tärkeä ymmärtää niiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja yhteyksiä työurien pituuteen. Osatyökyvyttömyysetuuksien käytön väestöryhmittäisten trendien ymmärtäminen tarjoaa tärkeää taustatietoa, kun arvioidaan osaetuuksien käytön mahdollisuuksia edistää työhön osallistumista.

Osatyökyvyttömyysetuuksien käytöllä on mahdollista edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä sekä säästää sosiaalimenoja, mikäli osaetuudet vähentävät täysien etuuksien käyttöä. Osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteydestä työurien pituuteen ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa osatyökyvyttömyysetuuksien käytön potentiaalista pidentää työuria yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa osatyökyvyttömyysetuuksia käyttävien profiilin muutoksesta sekä vaihtelevista mahdollisuuksista osaetuuksien käyttöön työmarkkinoiden eri osa-alueilla. Työnantajasektorien välillä on järjestelmäeroja, jotka todennäköisesti vaikuttavat osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön. Tuotamme myös tietoa vaikutusten eroista sosiodemografisten ja työhön liittyvien tekijöiden sekä sairausryhmän mukaan.

Aineistot ja menetelmät

Käytämme monipuolisesti tilastollisia menetelmiä ja pitkittäistä kansallisesti edustavaa yksilötason rekisteriaineistoa, johon olemme yhdistäneet aikaisemmin muodostettuja työaltistematriisitietoja työn kuormitustekijöistä.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeen tulokset auttavat meitä ymmärtämään, miten osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö on yhteydessä työurien pituuteen. Tulokset kertovat siitä, miten osatyökykyisten työhön osallistumisen mahdollisuudet vaihtelevat yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä eri työntekijä- ja sairausryhmissä.

Tulosten avulla voidaan osoittaa, minkälaisissa työympäristöissä — kuten esimerkiksi eri tavoin fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavissa töissä — osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö parhaiten edistää työhön osallistumista. Tutkimus myös parantaa ymmärrystämme osatyökyvyttömyysetuuksien potentiaalista lisätä työhön osallistumista henkilöillä, jotka kärsivät yleisimmistä työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista, eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä.

Kysy hankkeesta

Taina Leinonen

Taina Leinonen

johtava tutkija
Sähköpostiosoite
Taina.Leinonen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2030

Tutkimusryhmä

Elli Hartikainen, tutkija

Laura Salonen, erikoistutkija

Svetlana Solovieva, johtava tutkija

Eira Viikari-Juntura, johtava tutkija

Tutkimusjulkaisut

  • Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Associations of employment sector and occupational exposures with full and part-time sickness absence: random and fixed effects analyses on panel data. Scand J Work Environ Health 2022;48:148–57.
  • Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Working life expectancy and working years lost among users of part- and full-time sickness absence in Finland. Scand J Work Environ Health 2023:49:23–32.
  • Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A longitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085.
  • Leinonen T, Solovieva S, Blomgren J, Laaksonen M, Viikari-Juntura, E. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajilla vuosina 2007–2017. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2020:38–55.
  • Hartikainen E, Salonen L, Solovieva S, Blomgren J, Böckerman P, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Labour market trajectories after part-time sickness absence: a nationwide cohort study from Finland. BMJ Open 2023;13:e075584.

Rahoittajat

Työsuojelurahasto ja Keva