Telesiirtämä – globalisaation uusi vaihe?

Korona-aika on lisännyt sekä työntekijöiden että työnantajien valmiutta etätyöhön. Etätyö ei ole johtanut työn tuottavuuden laskuun. Digiosaaminen on parantunut, ja uudet sovellukset mahdollistavat yhä monipuolisemman työskentelyn etänä. Paluuta koronaa edeltävään aikaan ei enää ole.
-
Henkilökuva Tuomo Alasoini
Tuomo Alasoini
tutkimusprofessori

Etätyöstä korona-aikana saadut myönteiset kokemukset todennäköisesti tasoittavat tietä kohti vieläkin radikaalimpia työn tekemisen tapoja.

Yksi tällainen on telesiirtämä (telemigration). Se tarkoittaa työtehtävien toteuttamista oikeastaan missä päin maailmaa tahansa älyteknologioita hyödyntäen. Tällaisia teknologioita ovat viidennen sukupolven (5G) mobiiliverkot, tekoäly, robotiikka sekä lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden (AR/VR) sovellukset.

Korona-aika on kiihdyttänyt investointeja telesiirtämän mahdollistamiin teknologioihin ja niiden kehittämiseen edelleen. On arvioitu, että virtuaalisen todellisuuden sovellusten markkinat kasvavat koko 2020-luvun lähes viidenneksen vuosivauhtia Yhdysvalloissa, joka on niiden suurin markkina-alue.  

Vain työ siirtyy, eivät ihmiset

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori Richard Baldwin pitää telesiirtämää talouden globalisaation kolmantena päävaiheena tuotannon ja arvoverkkojen globalisaation jälkeen. 

Työtehtävien maantieteellinen hajauttaminen teknologioita hyödyntämällä ei sinänsä ole uutta. Uutta telesiirtämässä on syntyvien työvoiman käyttötapojen globaali ulottuvuus, monipuolisempi teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen työntekijöiden välisessä kommunikaatiossa ja hajauttamisen laajeneminen yhä useammanlaisiin tehtäviin.

Telesiirtämästä puhutaan myös virtuaalisena työn maahanmuuttona, jossa vain työ siirtyy, eivät ihmiset. 

Muutos synnyttää uudenlaisia työyhteisöjä

Jo ennen koronaa puhuttiin ”jokapaikan töistä” (anywhere jobs). Tällä viitattiin yksinkertaisiin, vain vähän ammattitaitoa vaativiin töihin, joita voitiin jakaa verkon kautta ympäri maailmaa.

Koronan siivittämänä ”jokapaikan töiksi” on muuttunut yhä useampi myös sellaisista luovuutta ja erikoistumista vaativista asiantuntijatehtävistä, joita voidaan tehdä tietokoneen avulla maantieteellisesti hajautetusti ja verraten itsenäisesti suhteessa organisaation muuhun toimintaan.   

Hajauttamisen myötä syntyy uudenlaisia ”sekoittuneita”, virtuaalisesti linkittyneitä työyhteisöjä. Koneellisella kielenkäännöksellä voidaan mataloittaa ihmisten välisiä kielimuureja. Monipuolistuvien AR/VR-sovellusten avulla voidaan hämärtää reaali- ja virtuaalimaailman välistä rajaa ja luoda entistä uskottavampia reaalitilaan kytkeytyviä digitaalisia kokonaisuuksia.

Esimerkkejä telesiirtämässä hyödynnettävistä AR/VR-sovelluksista ovat telerobotit, teleläsnäolohuoneet ja – vielä paljolti kehittelyvaiheessa olevat – ihmisen kolmiulotteisen teleläsnäolon mahdollistamat hologrammit.

Vaikutukset työelämään riippuvat arvovalinnoista 

Sitä, miten telesiirtämän yleistyminen toteutuessaan vaikuttaa Suomen työmarkkinoilla, on vaikea ennakoida vielä tässä vaiheessa.

Työnantajat voivat rekrytoida hajautetusti työskenteleviä ihmisiä suoraan omaan palvelukseensa tai vaihtoehtoisesti turvautua alihankkijaorganisaatioiden tai digitaalisten alustayritysten välittämään määräaikaiseen joustotyövoimaan.

Teknologia mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja. Ratkaisujen työelämävaikutukset riippuvat viime kädessä kuitenkin ratkaisuja ohjaavista arvovalinnoista.

Jaa sisältö somessa!