Moniin tehtäviin on syntymässä tai jo syntynyt perinteisille työmarkkinoille rinnakkaiset alustatyön markkinat. Pisimmällä muutos on Yhdysvalloissa sekä joukossa Keski- ja Itä-Aasian maita.
Suomi on muutoksessa perässäkulkija moniin muihin Euroopan maihinkin verrattuna. Perinteinen palkkatyömalli istuu edelleen syvällä suomalaisten selkärangassa. Suomessa palkkatyö tarjoaa työntekijöille yleensä kohtuullisen määrän niin turvaa kuin joustoa.
Miksi alustoilta kuitenkin haetaan töitä? Päämotiiveja lienee kolmenlaisia. Osalle alustat ovat ainoa vaihtoehto työmarkkinoilla. Syynä tähän ovat tyypillisesti puutteet osaamisessa, kielitaidossa tai työkyvyssä.
Toiset taas hakevat alustoilta ensi sijassa uusia haasteita kenties leipäännyttävään palkkatyöhönsä. Pidemmän aikavälin tavoitteena voi olla myös irtautuminen palkkatyöstä kokonaan, siirtyminen freelanceriksi tai oman yrityksen perustaminen.
Kolmantena päämotiivina on haluttomuus sitoutua mihinkään työnantajaan pitkäjänteisesti. Työtä haetaan alustoilta silloin, kun omaan elämäntilanteeseen sopii ja esimerkiksi harrastustoiminnan tueksi.
Vanhaa viiniä uusissa pulloissa?
Motiivien erilaisuus merkitsee, että myös itse alustatyö on moninainen ilmiö. Tuore tutkimus Tanskasta kertoo, että yli puolet maan alustatyöntekijöistä on palkkatyösuhteessa johonkin työnantajaan. Joka kolmannella on kokoaikainen pysyvä työsuhde.
Alustoilla työskentelevien koulutustasokaan ei jää paljon jälkeen muista. Osa erosta selittynee sillä, että alustatyötä tekevät ovat muita keskimäärin selvästi nuorempia ja monella on opiskelut vielä kesken.
Alustatyön markkinoiden kasvua ei kannata tarkastella yksiselitteisesti työsuhteiden haurastumisen näkökulmasta ja uudenlaisena työmarkkinoiden lohkoutumisen muotona.
Pidemmällä aikavälillä ja alustatyön edelleen yleistyessä todennäköisempi kehityssuunta on, että alustatyön markkinat pikemminkin uusintavat perinteisillä työmarkkinoilla jo vallinneita eroja ja epätasa-arvoisuuksia. Alustatyön markkinoille syntyy samanlaisia jakoja kuin mihin olemme perinteisillä työmarkkinoilla jo tottuneet.
Tästä näkökulmasta alustatyö ei näyttäydy kovinkaan uudenlaiselta ilmiöltä.
Hierarkian alapäässä ovat esimerkiksi erittäin ositettua työtä tekevät mikrotyöntekijät ja standardoituihin työprosesseihin sidotut ruokalähetit. Yläpäätä edustavat vuokrajohtajat ja eri alojen pitkälle koulutetut huippuasiantuntijat.
Mitä radikaalisti uutta?
Digitaaliset alustat paitsi sujuvoittavat vaihdantaa työmarkkinoilla myös keräävät systemaattisesti dataa kaikesta alustoilla tapahtuvasta vaihdannasta.
Alustojen informaatioylivoima alustalla työtä tekeviin nähden kasvaa jatkuvasti datan ja sitä hyödyntävän koneoppimisen myötä. Kehittyvät algoritmit ohjaavat työtä alustoilla yhä vahvemmin, kaventavat työn autonomiaa ja voivat heikentää työhyvinvointia.
Tästä näkökulmasta alustatyö voi olla yleistyessään työmarkkinoita radikaalistikin muuttava ilmiö.
Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka alustat käyttävät lisääntyvää datavaltaansa ja millaisia rajoituksia tälle on syytä asettaa. Alustatyön yleistyessä ja työtä ohjaavien algoritmien jatkuvasti kehittyessä niin tutkijoiden kuin viranomaisten ja päätöksentekijöiden tulisi ymmärtää alustatyötä ja sen muutosta entistä paremmin.
Asian tärkeyttä lisää se, että algoritminen ohjaus koskee tekoälyn kehittyessä jatkossa myös yhä suurempaa osaa perinteistä palkkatyötä.
Lisätietoja:
Reilu työ alustoilla – REITA (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi