Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla -hankkeessa (REITA) olemme tutkineet työtä välittäviä digitaalisia alustoja sekä sitä, millaista alustatyötä ne välittävät. Digitaaliset alustat ovat keikkamuotoisten töiden välittäjiä ja markkinapaikkoja, joissa työn tekijät ja ostajat kohtaavat toisensa.
Tarkoituksenamme on ollut tunnistaa alustatyön monimuotoisuutta ja sitä, kuinka reiluus rakentuu erityyppisissä alustatöissä.
Alustojen kautta välitettävän työn moninaisuutta kuvaa Työelämätieto-palvelun sivulla julkaistu listauksemme työtä välittävistä alustayrityksistä. Listan sisältämät yritykset välittävät muun muassa korjaus- ja rakennusalan töitä, ruuankuljetusta, taksipalveluita ja asiantuntijatöitä.
Mikrotyöstä saa vain pientä taskurahaa
Viimeksi lisäsimme alustayritysten listalle uudeksi kategoriaksi mikrotyön. Mikrotyölle tyypillistä ovat lyhyet ja yksinkertaiset toimeksiannot, joista maksettava korvaus on usein hyvin pientä. Palkkioiden pienuus on kyseenalaistanut, tulisiko mikrotyötä laskea työksi ollenkaan.
Usein mikrotyön toimeksiannot hämärtävät työn rajaa jo itsessään. Mikrotyöt voivat olla esimerkiksi datan luokittelun tehtäviä tai kyselyihin vastaamista. Eli usein hyvin kevyitä tehtäviä, joita ei välttämättä markkinoida edes työnä, vaan helppona mahdollisuutena saada pientä taskurahaa.
Mikrotyöstä on alustatyön kirjallisuudessa puhuttu jo kauan, mutta viimeaikainen generatiivisten tekoälyjärjestelmien ryntäys on nostanut mikrotyön uudelleen keskiöön. Esimerkiksi juuri datan luokittelu on keskeistä laajojen kielimallien, kuten GPT:n, takana.
”Antaisitko minulle nyt pankkitunnuksesi?”
Tyypillistä edellä kuvatulle mikrotyölle on sen näkymättömyys loppukäyttäjille. Puhutaan niin kutsutusta haamutyöstä (ghost work), jossa loppukäyttäjä ei ole tietoinen järjestelmän tai tuotteen taakse piiloutuneesta manuaalisesta ihmistyöstä.
Sama voi toimia myös työtä tekevien suuntaan: mikrotyötä tekevä ei välttämättä tiedä, kenelle hänen työpanoksensa myydään.
Totesin tämän omakohtaisesti, kun testasin Amazon Mechanical Turk -alustaa. Yksinkertaisessa tehtävässä minun tuli arvioida tietokoneen ääneen puhumien suomenkielisten lauseiden oikeellisuutta.
Jo toisessa kohdassa minun oli keskeytettävä työ. Lause oli jotakuinkin ”Antaisitko minulle nyt pankkitunnuksesi?”, eikä työn tilaajasta ollut mitään tietoja. Kenelle näin kriittinen lause pitäisi arvioida?
Työn välittämistä vai datan keräämistä?
Kokemukseni lauseiden arviointitehtävästä nostaa esille yhden näkymättömyyden muodon, joka liittyy myös yleisemmin alustatyöhön.
Mikrotyössä työ on näkymätöntä loppukäyttäjälle, asiakkaat näkymättömiä tekijöille ja tekijät näkymättömiä asiakkaille. Muissakin alustatöissä on eri käyttäjäryhmiin yhdistyviä (läpi)näkymättömyyden muotoja:
- Taksialustalla ajava kuljettaja ei välttämättä tiedä, kuinka alustan algoritmi toimii ja millä periaatteilla se jakaa keikkoja.
- Ruokalähettiyrityksen asiakas ei välttämättä näe, kuka palvelun toimittaa ja millaiset taustat hänellä on.
Usein meillä ei ole edes tarkkaa näkymää siihen, ovatko alustayritykset enemmän työtä välittäviä yrityksiä vai datayhtiöitä, joiden pääasiallinen liiketoiminta perustuu käyttäjistä kerättävään dataan. Näkymättömyyden haaste ei rajaudu myöskään pelkästään alustayrityksiin.
Alustatyöstä on vaikea saada otetta
Alustatyöhön liittyy myös useita häilyviä rajoja, kuten se, mikä edes on alustatyötä. Millä perusteella esimerkiksi Uber-kuljetukset ovat alustatyötä? Entä muiden sovellusten kautta välitettävät taksikyydit?
Onko alustojen kautta välitettävä lastenhoitotyö tai sovelluksen kautta organisoitava vuokratyö alustatyötä? Mikrotyön kohdalla kysymys on, onko kyseessä työ ollenkaan.
Kollegani kuvaili alustatyötä joskus märäksi saippuapalaksi, josta yrittää saada kiinni. Aina se karkaa otteesta uudelleen ja uudelleen. Tässä on paljolti samaa dynamiikkaa, joka liittyy muihinkin työelämän digitalisaation trendeihin, kuten tekoälyyn tai algoritmiseen johtamiseen.
Rajat ilmiöiden välillä häilyvät, määritelmät ovat liukuvia ja jatkuva haaste on näkyvyys ilmiöiden taakse.
Toisaalta juuri tämä tekee niistä tutkimuksellisesti kiinnostavia. REITA-hankkeessammekin määrittelyjen laajuus on ollut rikkaus. Se on tuonut esille alustatyön moninaisuuden ja useat yhteiskunnalliset ja työelämän kehityssuunnat, joihin se kytkeytyy.
REITA-hankkeen päätöswebinaari Mitä on reiluus alustatyössä? järjestetään 30.11.2023 klo 9–10.30. Ilmoittaudu mukaan!
Lisätietoja:
Reilu työ alustoilla – REITA (tutkimushankkeen esittely)
Työtä välittävien alustayritysten listaus on nyt kaikkien käytettävissä ja täydennettävissä (Työelämätieto-palvelussa)
Alustatyötä vai ei? – Ilmiön rajaus ja nopea kehitys mutkistavat mittaamista (artikkeli, Tilastokeskus)
