Yritän keskittyä tärkeän ideointipalaverin vetämiseen. Yksivuotias touhuaa äänekkäästi isänsä kanssa työhuoneen oven takana. Työtuolin retkottavaa selkänojaa en ole vieläkään saanut korjattua. Ikkunoistakin vetää, kun keli on reilusti pakkasen puolella.
Ideointi junnaa paikoillaan. Ajatukset seilaavat jonnekin muualle. Jonnekin, missä työnteko olisi vaivattomampaa ja ideat pulppuaisivat kuin itsestään.
Kokouksen jälkeen pysähdyn pohtimaan, millainen ympäristö olisi optimaalinen oman työni ja hyvinvointini kannalta. Riittäisikö, jos aiemmin mainitut kuormittavat tekijät vain poistettaisiin? Olisi sopivan hiljaista ja rauhallista. Lämpöolot ja ergonomia olisi korjattu. Ehdottomasti tämä olisi jo iso parannus hyvinvointini ja työstä suoriutumisen kannalta.
Mutta unelmieni työtila ei olisi vain kasvoton ja neutraali tila, josta on poistettu kaikki riskitekijät. Se tarjoaisi myös luovia virikkeitä ja palautumisen hetkiä, edistäisi työn sujuvuutta ja yhteistyötä, kenties jopa innostaisi vähentämään työpäivän aikaista liikkumattomuutta.
Kävimme kollegani Kaisa Walleniuksen kanssa läpi viimeaikaista tutkimuskirjallisuutta siitä, millaiset asiat sisäympäristössä tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Huomasimme, että valtaosa tutkimuksesta on keskittynyt kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja niiden hallintakeinoihin. Huomattavasti vähemmän tutkimusta on tehty siitä, mikä lisää hyvinvointia ja voimavaroja.
Kokosimme löydöksistämme minikatsauksen. Sen mukaan tuorein tutkimus viittaa siihen, että hyvinvointia tukevia työtiloja suunnitellessa pitää huomioida molemmat näkökulmat.
Kuormitustekijöiden hallinta muodostaa edelleen kaiken perustan. Sisäilman, ilmanvaihdon ja akustiikan pitää olla kunnossa ja tilaratkaisujen toimivia.
Kun tärkeimmät kuormitustekijät ovat hallinnassa, kannattaa huomiota kiinnittää erityisesti siihen, mikä fyysisessä ympäristössä tukee voimavaroja.
Oman työhuoneeni osalta päätän korjata tärkeimmät puutteet. Ergonomian ja lämpöolojen korjaus onnistuu kohtuullisella panostuksella. Hyvinvointiani edistän tuomalla työpisteelle pari viherkasvia, ripustamalla seinälle muutaman inspiroivan taulun ja levittämällä lattialle valmiiksi joogamaton taukojumppaa varten.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on lähellä sydäntäni. Korjaan ne ongelmat, jotka ovat korjattavissa ja samaan aikaan vahvistan omia voimavarojani kohdata niitä arjen haasteita, jotka eivät ole vältettävissä (kuten yksivuotiaani ajoittaiset äännähtelyt oven takana).
Hyvinvointi ei ole tila, jolla on selkeä päätepiste – hyvinvointia voi aina parantaa. Millainen työtila auttaa sinua voimaan entistä paremmin?
Lisätietoja:
Minikatsaus: Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa (Julkarissa)
Hyödynnä toimistoympäristön mahdollisuudet ja lisää toimiston vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia (Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.1.2023)
Kommentointi