Tilamuutosten taustalla vaikuttavat moninaiset syyt: on taloudellisia säästöpaineita, työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja tilat ovat vajaakäytössä.
Muutoksissa tilankäyttöä usein tehostetaan siirtymällä pienempiin neliöihin ja lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä. Samalla pohditaan, mitä tehdä tyhjille ja tarpeettomiksi käyneille tiloille ja miten varmistaa toimintojen sujuvuus ja ihmisten hyvinvointi muutoksissa.
Pohdimme Työterveyslaitoksen Kestävyyspiknik-työpajasarjan toisessa työpajassa näitä asioita:
- Mitkä arvot ovat tärkeimpiä toimitilojen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta?
- Miten kestävyysvaikutuksia voidaan arvioida ja mitata työpaikkojen tilahankkeissa?
- Millaisessa muodossa tällainen moniulotteinen ja vaikeasti hahmotettava tieto kannattaisi esittää ja käsitellä työpaikoilla?
Keskustelun pohjana toimi alustava versio työympäristöjen kestävyyden mallista, jonka julkaisimme kollegani Sara Malve-Ahlrothin kanssa viime keväänä.
Työtiloja koskeva päätöksenteko on monimutkaista
Rakennamme tiloja ihmistä ja ihmisen toimintaa varten, työtiloja työtä varten. Elämme yli 90 prosenttia elämästämme rakennuksissa ja käytämme niihin valtavasti resursseja: energiaa, materiaaleja, maa-alaa, rahaa sekä suunnittelijoiden ja rakentajien työtä.
Samalla syntyy päästöjä ja jätteitä. Tilat vaikuttavat käyttäjiensä hyvinvointiin ja siihen, miten työ ja toiminnot sujuvat. Siksi sillä, millaisia päätöksiä teemme rakentamisesta ja tilojen käytöstä, on valtava merkitys ympäristölle, taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.
Tiloja koskeva päätöksenteko on monimutkaista. Samaan aikaan pitäisi punnita kestävyyden eri ulottuvuuksiin liittyviä näkökulmia, jotka ovat usein toisilleen vastakkaisia. Välillä tilapäätösten tekijöiden on vaikea edes tunnistaa kaikkia kestävyyden eri puolia ja tekijöitä, joihin tilahankkeet vaikuttavat.
Riskinä on, että työpaikat päättävät tilahankkeesta hyvin vaillinaisilla tiedoilla. Siksi ne voivat päätyä esimerkiksi suorien tilakustannussäästöjen perusteella osaoptimoituun ratkaisuun, joka ei tue kokonaisvaltaisen kestävyyden tavoitteita.
Yhteisöllisyyden arvo nousi esiin työpajan keskustelussa
Työpajan aluksi keskustelimme työympäristön sosiaalisesta kestävyydestä, jonka ytimen muodostavat inhimillisyys ja eettisyys. Ne ovat arvoja, jotka liittyvät kaikkien ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun ja inhimillisten perustarpeiden täyttämiseen.
Kestävyyden sosiaaliseen perustaan sisältyvät myös työympäristön näkökulmasta terveellisyyden, turvallisuuden, viihtyisyyden ja toiminnallisuuden arvot. Niiden rinnalle työpajan osallistujat halusivat nostaa yhteisöllisyyden arvon, koska tilan hyvinvointia tukevat ominaisuudet liittyvät olennaisesti kohtaamisten ja hyvän vuorovaikutuksen tukemiseen.
Kaikkein keskeisimpänä arvona työympäristön sosiaalisen kestävyyden arvoista työpajan osallistujat pitivät kuitenkin toiminnallisuutta, johon nojaa koko rakennuksen olemassaolon oikeutus. Jos tilat eivät palvele toimintaa, niitä ei käytetä eikä niitä ylipäätään kannata rakentaa.
Esiin nostettiin se, että tilan viihtyisyys on vahvasti kytköksissä toiminnallisuuteen. Tila ei voi olla viihtyisä, jos se ei ole toiminnallinen.
Keskustelimme myös siitä, että tilahankkeiden sosiaalisten vaikutusten ennakkoarviointiin kaivattaisiin kipeästi hyviä työkaluja ja mittareita, joiden avulla työpaikat voisivat vertailla erilaisia tilavaihtoehtoja ennen päätöksen tekemistä.
Mittareita on tehty, mutta niiden käyttöön tarvitaan osaamista
Tilahankkeiden taloudellisten vaikutusten arviointiin on kehitetty useita mittareita ja menetelmiä, mutta työpaikoilla ei useinkaan ole osaamista niiden käyttöön.
Työpajan osallistujat pitivät tärkeänä, että tilahankkeissa katsottaisiin taloudellista kestävyyttä laajassa ja pitkän ajan perspektiivissä. Välittömien vuokra- tai rakentamiskustannusten huomioiminen ei riitä.
Niiden ohella pitää tarkastella vaikutuksia rakennuksen elinkaaren aikaisiin kokonaiskustannuksiin, henkilöstökustannuksiin, työn tuottavuuteen, työllisyyteen ja rakennuksen arvon säilyttämiseen.
Maantieteellinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien päässä on kenties keskeisin toimitilan taloudelliseen kestävyyteen vaikuttava tekijä.
Rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin on myös kehitetty useita mittareita ja menetelmiä, kuten EU:n Level(s) ja lukuisat kaupalliset rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmät.
Niiden hyödyntäminen tilapäätösten tukena työpaikoilla ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista, vaan vaatii runsaasti perehtymistä ja erityisasiantuntemusta.
Rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmät eivät myöskään ole yhteismitallisia keskenään, eikä niistä moniakaan voida hyödyntää korjauskohteissa. Se vaikeuttaa tilapäätösvaihtoehtojen vertailua toisiinsa.
Työpajan osallistujat pitivät tärkeänä, että ympäristövaikutuksia arvioidaan tilahankkeissa huomattavasti laajemmin kuin pelkästään hiilijalanjälki- ja materiaalijalanjälkilaskentaan pohjautuen. Myös vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen pitää arvioida tarkastelemalla muun muassa maankäyttöä ja viheralueita.
Tiedon tiivistäminen auttaa muodostamaan kokonaiskuvan
Työpajan lopuksi keskustelimme tarpeesta tiivistää ja yksinkertaistaa moniulotteista tietoa esimerkiksi visuaalisen esittämistavan avulla. Näin erilaisten tilavaihtoehtojen kestävyysvaikutuksista olisi helpompi muodostaa kokonaiskuva.
Tiedon tiivistäminen auttaisi työpaikkoja käymään keskustelua tilakysymyksistä avoimesti ja henkilöstöä kuullen ja perustelemaan päätökset myös asiakkaille, kumppaneille ja muille sidosryhmille.
Summa summarum: Työpaikkojen tilahankkeilla on merkittävä potentiaali niin ekologisten, taloudellisten kuin sosiaalistenkin kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Jotta tämä potentiaali saadaan nykyistä paremmin käyttöön, tarvitsemme parempia työkaluja ja mittareita tilahankkeiden vaikutusten arviointiin sekä moniulotteisen tiedon jäsentämistä ja selkiyttämistä.
Ennen kaikkea tarvitsemme yhteiskunnallista ja työpaikkojen sisäistä vuoropuhelua siitä, mitkä ovat keskeisimpiä arvoja, jotka tulisi huomioida tilahankkeissa.
Lisätietoja:
Kestävyyspiknik: Työpaikat kestävän kehityksen vauhdittajina
Mitä työpaikkojen pitäisi tehdä kestävyysmurroksen edistämiseksi? (Työterveyslaitoksen uutinen)
Wallenius, K., & Malve-Ahlroth, S. (2024). Kokonaisvaltainen kestävyys päätösten ennakkoarvioinnissa: Tarkastelussa tilamuutosprojektit. Focus Localis, 52(1).
Työtilat voivat ohjata kestäviin valintoihin työarjessa (Sara Malve-Ahlrothin ja Tarja Heikkilän blogikirjoitus)
Kommentointi