Purkumateriaalin uudelleenkäyttö ja kierrätys pienentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä ja hidastavat omalta osaltaan ilmastonmuutosta.
Uudelleen käytettävien rakennustuotteiden ja -materiaalien hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin uusien tuotteiden, joiden valmistukseen vaaditaan neitseellisiä materiaaleja ja paljon energiaa. Neitseellisiä materiaaleja ovat esimerkiksi ennen käyttämätön kivi ja puu.
Purkumateriaalien uudelleenkäytöstä puhuttaessa on syytä huomata, että uudelleenkäyttö ei tarkoita samaa asiaa kuin kierrätys. Purkujätteiden kierrätystä raaka-aineeksi tehdään jo paljon, mutta uudelleenkäyttöä ei. Esimerkiksi vanhoja ikkunoita ja ovia voi käyttää rakentamisessa uudelleen vain rajoitetusti, ja niiden on täytettävä nykyiset määräykset.
Tutkimushanke toi uutta tietoa uudelleenkäytön edellytyksistä
Helmikuussa valmistuneessa PURATER-hankkeessa selvitettiin uudelleenkäytön edellytyksiä ja vaatimuksia. Purkumateriaalien uudelleenkäyttö edellyttää muun muassa tuotehyväksynnän kehittämistä (CE-merkintä).
Hyväksyttämisprosessia varten tarvitaan vastedes kansalliset yhtenäiset ohjeet rakenteelliselle kuntotutkimukselle, purkumateriaalien haitta-aineiden ja epäpuhtauksien tutkimukselle sekä tutkimustulosten tulkitsemiselle. EU:ssa säädellyt aineet vaativat myös EU-tasolla tutkittua tietoa ja tarkastelua uudelleenkäytön näkökulmasta.
Uusien ongelmien syntyminen on ehkäistävä
Pelkkä säädösten kehittäminen ja laatiminen ei yksin riitä. Samalla pitää nähdä eteenpäin ja välttää mahdollisten uusien ongelmien syntyminen. Voiko uudelleenkäyttö johtaa esimerkiksi rakennusten sisäilman laadun heikkenemiseen?
Tähän vaikuttavat muun muassa tuotteen käyttötarkoitus ja sijainti rakennuksessa. Sisäilman laaturiskiä ei muodostu, kun uudelleenkäyttöön liittyvät prosessit on kehitetty ja luotu asianmukaisesti.
On varmistettava ennalta, ettei materiaali sisällä terveydelle haitallisia tai pahoja hajuja aiheuttavia aineita. Käytön samaan tai uuteen käyttötarkoitukseen, päätöksen materiaalin käyttöpaikasta ja materiaalitietouden tulee perustua tutkittuun tietoon.
PURATER-hankkeen mukaan betonielementin, tiilen, teräksen ja käsittelemättömän sahatavaran uudelleenkäyttö voi olla hyvinkin mahdollista turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta.
Uudelleenkäyttö luo uudenlaista työtä
Purkumateriaalien uudelleenkäyttö luo tarpeen uudenlaiselle osaamiselle. Tarve syntyy uudelleenkäytön lukuisissa prosesseissa, joita ovat muun muassa kartoitus, tutkimus, purkusuunnittelu, purkutyö, kelpoistaminen, varastointi, suunnittelu ja rakentaminen. Kelpoistamisella tarkoitetaan toimia, joilla puretun rakennustuotteen tai -materiaalin osoitetaan kelpaavan uudelleen käytettäväksi tuotteeksi.
Uudenalainen työ vaatii ajattelutavan muutosta ja totutusta poikkeavaa lähestymistapaa:
Voisivatko uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista ja -materiaaleista rakennetut talot olla esimerkiksi joutsenmerkittyjä tai tuotteet avainlipputuotteita?
Voisiko uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvä merkityksellinen työ vähentää ilmastoahdistusta ja lisätä rakennusalan vetovoimaa?
Lisätietoja:
Selvitys: Purkumateriaalien kiertotalous vaatii tuotehyväksynnän kehittämistä ja tietotaidon kasvattamista (Uutinen 16.2.2022, Työterveyslaitos)
Raportti: Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta (Raportti, Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta VN Teas)
Kiertotalous (Työterveyslaitos, teemasivu)
Kommentointi