Työmatka yhdistää arki- ja työrutiinit toisiinsa. Se toimii kodin ja työpaikan välisenä fyysisenä ja psykologisena siirtymänä. Työmatkan merkitystä ja vaikutusta omaan terveyteen, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ei moni kuitenkaan välttämättä pysähdy miettimään.
Millaisia ovat sinun työmatkarutiinisi? Oletko tyytyväinen työmatkaasi? Koetko työmatkasi palauttavaksi vai kuormittavaksi?
Työmatkan keston vaikutus hyvinvointiin on ehkä helpompi huomata kuin sen, miten matkan kulkee. Työmatkatavan valintaa rajoittaa usein moni asia, mutta siihen vaikuttavat myös tottumukset.
Työmatkan rutiiniluonteisuuden takia työmatkatapa voi olla jopa osa identiteettiä. Itse olen identiteetiltäni edelleen työmatkapyöräilijä, vaikka jo toista vuotta työskentelen pääsääntöisesti etänä tehden väitöskirjaani muun muassa työmatkapyöräilystä.
Ristiriitaisen tilanteen korjaamiseksi olenkin päättänyt, että tänä syksynä en aina pyörähdäkään totutusti työpöydän ääreen, vaan opetan itseni pyöräilemään useammin toimistolle.
Lisää kävelyä ja pyöräilyä – miten se vaikutti?
COMMUTE-hankkeessa tutkimme erilaisten työmatkojen ja työmatkatapojen turvallisuutta, terveellisyyttä ja ilmastoystävällisyyttä.
Hankkeen kahdessa itsenäisessä pitkittäistutkimuksessa selvitimme, miten työmatkatavoissa tapahtuneet muutokset heijastuivat muutoksiin koetussa terveydessä, koetussa työkyvyssä ja työstä palautumisessa.
Tutkimme siis muutosta aktiivisen työmatkan määrässä (viikoittaisen kävelyn tai pyöräilyn määrä kilometreinä) ja sen yhteyttä muutoksiin vastaajien terveydessä, työkyvyssä tai palautumisessa. Aineistona käytimme Kunta10-kyselytutkimusdataa vuosilta 2020 ja 2022.
Analyysit toteutettiin samanaikaisesti sekä niin, että yksilö itse toimi omana verrokkinaan toisessa aikapisteessä (within individual -asetelma) että perinteisemmin vertaamalla työmatkatavoiltaan erilaisia ryhmiä toisiinsa kahdessa aikapisteessä (between individual -asetelma).
Nostoja tuloksista:
- Lisääntynyt työmatkapyöräily tai -kävely kilometreinä oli yhteydessä pieniin myönteisiin muutoksiin sekä itse arvioidussa terveydentilassa että työkyvyssä – myös silloin, kun kukin vastaaja toimi mallissa omana verrokkinaan.
- Vastaava työkykyhyöty havaittiin myös, kun tutkimme, miten aktiivisten työmatkapäivien lisääminen vaikuttaa. Samalla huomioimme passiivisten työmatkapäivien määrän.
- Työstä palautumisen osalta tutkimustulokset olivat ristiriitaisempia. Yhteys lisääntyneiden aktiivisesti kuljettujen työmatkakilometrien ja paremman palautumisen välillä havaittiin vain ryhmien välisessä vertailussa. Toisaalta aktiivisten työmatkapäivien lisääminen suhteessa passiivisiin oli yhteydessä parempaan palautumiseen myös verrattaessa yksilöitä itseensä.
Hyödyt vaativat selkeää muutosta työmatkarutiineissa
Työmatkaliikunta on yhdistetty useissa seurantatutkimuksissa vapaa-ajan liikunnan tavoin moniin terveyshyötyihin, mutta työmatkatavan muutoksen vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn osalta aihetta on ylipäätään tutkittu hyvin vähän. Meidän tutkimuksemme osoittivat, että työmatkakävelyn tai -pyöräilyn lisäämisellä on mahdollista parantaa terveyttä ja työkykyä.
Muutokset työmatkan pituudessa eivät muuttaneet tuloksia eli havaitut hyödyt eivät johtuneet esimerkiksi asuin- tai työpaikan muutoksista, vaan saman työmatkan kulkemisesta aktiivisemmin.
Pienenkin hyödyn saavuttamiseksi vaadittiin kuitenkin kymmenien kilometrien suuruinen lisäys viikoittaisessa aktiivisessa työmatkassa.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi siis siltä, että terveys- ja työhyvinvointihyötyjen saavuttamiseksi vaaditaan ennen kaikkea muutos työmatkarutiineissa kohti aktiivisempia ja ympäristön kannalta kestävämpiä työmatkatapavalintoja.
Lisätietoja:
COMMUTE – Työmatkatavan yhteydet työhyvinvointiin, työkykyyn ja työtapaturmiin (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Haukka, E., Gluschkoff, K., Kalliolahti, E., Lanki, T., Jussila, J. J., Halonen, J. I., Oksanen, T., Salo, P., Ervasti, J. 2023. Changes in active commuting and changes in health: Within- and between-individual analyses among 16 881 Finnish public sector employees. Preventive Medicine. 177, 107744.
Kalliolahti, E., Gluschkoff, K., Haukka, E., Lanki, T., Jussila, J. J., Halonen, J. I., Oksanen, T., Ervasti, J. 2024. Changes in active commuting and changes in work ability and recovery from work in 16,778 Finnish public sector employees. Journal of transport & health.
Kommentointi