Näin kuvasi omaa vapaalla työskentelyään eräs Ylipursuavasta olennaiseen- hankkeessa haastattelemamme asiantuntija. Kukaan ei vaadi sähköpostin seuraamista työajan jälkeen, mutta moni sitä tuntuu tekevän.
Annamme kallisarvoista huomiotamme erilaisille sovelluksille ja priorisoimme aikaamme varsin hämäräperäisin ja epämääräisin perustein. Miksi?
Sharon L. Storch kollegansa kanssa (2022) on esittänyt, että sähköpostin vilkuilu vapaalla voi liittyä muun muassa näihin asioihin:
- pyrkimys kontrolloida omaa työtä tai työaikaa
- työetiikka
- uteliaisuus
- pelko siitä, että jää paitsi tai sivuun jostain tärkeästä tai kiinnostavasta
- yksinkertaisesti se, että työpäivän aikana ei ehdi perata omia postejaan.
Myös meidän asiantuntijahaastatteluissamme nousi esiin hyvin samankaltaisia teemoja.
Moni asiantuntija kertoi, että sähköpostin tsekkaus illalla helpottaa seuraavaa työpäivää ja sen suunnittelua. Samoin sähköpostin läpikäyminen ja posteihin vastaaminen auttoivat purkamaan työkuormaa ja helpottivat näin oman työn hallintaa.
Sähköpostin tsekkaus nähtiin usein vahvasti omaksi tietoiseksi päätökseksi.
Viestien silmäily aiheuttaa turhaa stressiä
Jotkut haastatellut toivat kuitenkin esiin, ettei tällaisessa seuraavaan päivään valmistautumisessa ollut mitään järkeä, vaikka itsekin aika ajoin sortui siihen. Vilkuilu aiheutti turhaa stressiä ja työasioiden vatvomista kotona.
Joillakuilla sähköpostin lukeminen liittyi oman sitoutuneisuuden osoittamiseen ja velvollisuudentunteeseen. Haluttiin olla hyviä työntekijöitä, jopa menestyjiä.
Asiantuntijat jatkoivat töitään kotona, jotta ”saisi tehtyä, mitä oli luvannut”. Tavoitteiden saavuttaminen ei ollut mahdollista, jos työpäivä rajattiin tiukasti varsinaiselle työajalle.
Aina työaika ei siis riittänyt sähköpostien läpikäymiseen, joten tuo työtehtävä oli lähes pakko hoitaa omalla ajalla. Vapaalla työskentelyyn saattaa myös liittyä taloudellisia kannustimia, jos esimerkiksi bonus on sidottu tavoitteiden saavuttamiseen.
Eräs haastateltavamme pohti kuitenkin kriittiseen sävyyn, ”teemmekö itsestämme niin hemmetin tärkeitä, että kuvittelemme, että kun sähköpostia seuraa puhelimesta, olisimme jotenkin parempia ihmisiä tai työntekijöitä”. Voi olla.
Mitä jos sähköpostissa on jotain tärkeää?
Sähköpostin vilkuilun taustalla voi olla myös uteliaisuus tai malttamattomuus. Siihen saattaa liittyä pelkoa siitä, että jotain tärkeää menee itseltä ohi. Postista saattaa löytyä jotain kiinnostavaa, ajankohtaista tai jopa käänteentekevää.
Kun puhelin piippaa viestin saapumisen merkiksi, moni reagoi välittömästi kuin Pavlovin koira, napaa puhelimen käteensä ja vilkaisee viestin. Tottumuksesta, pakosta vai oman harkintansa perusteella?
Usein julkisessa keskustelussa ja tutkimuksissa esitetään, että digitalisaatio ja teknologiset viestintävälineet ovat kiihdyttäneet aikaa ja hämärtäneet eri elämänalueiden rajoja.
Toisinaan keskustelu on pohjavireeltään sellaista, että itse teknologian nähdään nopeuttavan rytmiä ja liudentavan rajoja.
Se, milloin katsomme sähköposteja ja vastaamme niihin, liittyy ehkä kuitenkin enemmän sosiaalisiin normeihin, tapoihin, kulttuuriin ja mieltymyksiimme. Ei välttämättä itse tekniikkaan, vaikka nuo käytännöt ovat sidoksissa tekniikan luomiin mahdollisuuksiin.
Nyt kesälomien kynnyksellä on hyvä hetki pohtia työsähköpostin ja muiden työhön liittyvien viestintävälineiden käyttöä:
Seuraako loman jälkeen katastrofi, jos sähköposti on suljettuna loman ajan? Vai voiko työasiat unohtaa hyvillä mielin loman ajaksi ja palata töihin raikkain ajatuksin?
Lisätietoja:
Ylipursuavasta olennaiseen (tutkimushankkeen esittely)
Työ kulkee mielen mukana kotiin vaivihkaa, mutta työn rajaamista voi oppia (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Mikä auttaisi asiantuntijaa rajaamaan työtään? (Kirsi Yli-Kaitalan blogikirjoitus)
Kun työ pursuaa yli, pitää kirkastaa sen ydin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi