Työn ylipursuaminen tarkoittaa sitä, että jotain on liikaa. Jokin raja ylittyy. Tehtävää voi olla liikaa esimerkiksi käytettävissä olevaan aikaan nähden. Tulee kiirettä tai työpäivä venyy. Työ siis voi pursuilla määrällisesti yli.
Joskus uusia tehtäviä ja kaikenlaista sälää kertyy työhön niin, ettei työ enää vastaa määriteltyä tehtävänkuvaa. Työn sisältö on muuttunut vaivihkaa. Oma pätevyyskään ei aina riitä kaikkeen vaadittavaan. Silloin voidaan puhua työn laadullisesta ylipursuamisesta.
Kolmas ylipursuamisen ulottuvuus liittyy siihen, että työntekijyyden raja rikkoutuu. Työ esimerkiksi valuu yksityiselämän puolelle tai työrooli muuten sotkeutuu henkilökohtaiseen minään. Työntekijä miettii tai hoitaa työasioita kotona. Tekemättömät työt saattavat valvottaa yöllä.
”Työntekijyyden rajaa voi hämärtää myös sosiaalinen media. Ihmiset joutuvat ehkä pohtimaan, milloin he ovat somessa yksityishenkilönä ja milloin työntekijän roolissa, työnantajan edustajana”, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Olennaistaminen – uusi tapa etsiä työn ydintä
Jokin aika sitten Minna Toivanen haastatteli sosiaali- ja terveysalan esihenkilöitä. Monet kertoivat, ettei heillä ole aikaa toimia esihenkilönä omille alaisilleen. He eivät ehdi kohdata työntekijöitä tai käydä kehityskeskusteluja.
”Heidän työnsä oli pursunnut jonnekin muualle kuin tehtävänkuva oikeasti edellyttäisi. On aika iso juttu, jos yksi esihenkilötyön tärkeistä elementeistä jää pois.”
”Myös opettajat voivat kokea, etteivät he ehdi tehdä varsinaista opetustyötään. Silloin työn ydin on kadonnut.”
Kun työ pursuaa yli, sen ydin pitää löytää uudelleen. Toivanen käyttää työn ytimen kirkastamisesta sanaa olennaistaminen. Se tarkoittaa karsimisen lisäksi sen pohtimista, puuttuuko työstä jotain olennaista.
”Priorisoinnissa asetetaan työpöydällä jo olevia tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Kun työtä olennaistetaan, lähdetään hahmottamaan kokonaisvaltaisemmin, mikä työssä on se olennainen ydin.”
Jos työtä on liikaa, tarvitaan johdon ratkaisuja
Yksittäinen työntekijä voi aika ajoin pysähtyä pohtimaan omaa työtään: Mitä teen tällä hetkellä? Mitä minun pitäisi tehdä? Mikä on työni ydin ja mikä sen pitäisi olla?
”Mutta eivät asiat välttämättä muutu miksikään, kun niitä pohtii yksin. Kannattaa keskustella esihenkilön tai tiimin kanssa, onko oma työ sitä, mitä sen ajatellaan olevan”, Minna Toivanen sanoo.
Hänen mielestään työtä pitää olennaistaa myös työpaikkatasolla. Jos työtä on yksinkertaisesti liikaa, johdon rooli on keskeinen: onnistuuko resurssien lisääminen tai voidaanko jotain jättää tekemättä?
Toivanen pitää hyvänä tavoitteena sitä, että jokainen pystyisi hoitamaan työnsä ytimen kohtuullisella tavalla. Harvoin kaikkea voi tehdä ihan viimeisen päälle. Usein on asioita, jotka voi tehdä vähän huonommin tai kevyemmällä otteella.
Työn ylipursuaminen on jo saanut vastavoimia
Työelämän tutkijat ovat pitkään puhuneet ajanhallinnan haasteista, työn ja muun elämän rajan liudentumisesta sekä siitä, että työntekijän aika voi kulua muille kuuluviin tai turhiin tehtäviin.
Myös Minna Toivanen on tutkinut näitä kaikkia teemoja aikaisemmin. Nyt hän selvittää Ylipursuavasta olennaiseen -tutkimushankkeessa asiantuntijatyön ylipursuamista. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
”Tässä tutkimuksessa yhdistyy monta ilmiötä, jotka ovat kiinnostaneet minua. Ne myös linkittyvät toisiinsa. Työn rajojen rikkoutuminen ja hallinta ovat lempiaiheitani. Minua kiehtoo jäsentyneen kokonaiskuvan luominen aiheesta.”
Uuden tutkimustiedon tuottamisen lisäksi Toivasen tutkimusryhmä aikoo laatia työyhteisöille ohjeet, jotka auttavat olennaistamaan työtä.
”Ylipursuamiselle on jo tullut vastavoimia. Ihmiset pyrkivät yksinkertaistamaan elämäänsä ja haluavat päästä eroon turhasta krääsästä. Moni hakee uudenlaista tasapainoa. Se on mahdollista myös työelämässä.”
Aiheesta lisää:
Ylipursuavasta olennaiseen (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Aika ja fokus -ajanhallinnan verkkovalmennus
“Ylimääräinen puuhastelu” vie asiantuntijan aikaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työtehtävien priorisointi auttaa ajanhallinnassa – kiireellinen pyyntö ei aina ole tärkein (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työelämän uudet ilmiöt innostavat – tutkimustieto jalostuu kaikille ymmärrettäväksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Seitsemän luetuinta juttua ajanhallinnasta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi
Uni on tärkeää ja yöunta pitää olla riittävästi