Työsuojelupäivät

Tänä vuonna Työsuojelupäivillä pohdimme, miten digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen työssä avaa uusia mahdollisuuksia parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta. Toisaalta tarkastelemme myös sitä, miten nopea ja hallitsematon siirtyminen teknisiin järjestelmiin voi tuoda mukanaan kielteisiä ilmiöitä, ja miten voimme varautua tähän työsuojelun keinoin. Tervetuloa!

Yhä isompi osa työtehtävistä tehdään digivälitteisesti. Käytämme järjestelmiä, sovelluksia, verkkoyhteyksiä ja yhä monimutkiasempaa teknologiaa siivittämään työtä. On aika tarkastella työn verkkoulottuvuutta myös työympäristönä, jonka sujuvuutta, riskejä ja ergonomiaa voidaan tarkastellaja kehittää siinä missä valimohallin turvallisuuttakin. Tapahtuman avauspuheenvuorossa konkretisoidaan, kuinka monipuolisia näkökulmia työn digiturvallisuuten voidaan ottaa.

Miten Raision kaupunki on lähtenyt kehittämään työntekijöidensä hyvinvointia Hyvällä Sykkeellä -hankkeen kautta? Tutkimuksessa tunnistettiin työoloista sekä voimavara- että vaatimustekijöitä ja tietoja hyödynnettiin koko organisaatiossa. Lähes 200 työntekijää sai henkilökohtaista tietoa mitatusta sykevälivaihtelustaan ja palautumisestaan.

Puheenvuorossa kuulet

• miten hyvinvointia voi lisätä digitaalisesti
• miten säännöllisyys luo sitoutumista ja 
• miksi tiedon, tunteen ja toiminnan yhdistäminen kannattaa.

Millainen on ihmislähtöinen työntekijäkokemus? Mitä pitäisi tehdä, etteivät ihmiset jäisi työn suunnittelussa jonon hännille? Millä keinoilla varmistetaan sujuva työntekijäkokemus digiympäristöissä? Puheenvuorossaan Robert avaa, miten Aalto-yliopiston digitaalisissa palveluissa huomioidaan esimerkiksi sujuvuus, käyttäjäystävällisyys ja kognitiivinen saavutettavuus.

Fortacon kehittymisen polku työturvallisuudessa. Millaisilla toimenpiteillä olemme parantaneet turvallisuuden hallintaa, tietoisuutta ja tilannekuvaa? Miten digitaalisuus tukee meitä matkalla parempaan työturvallisuustasoon?

Esityksessä kuulet kansallismuseon lisärakennuksen toteutuksesta, tietomallien lyhyestä historiasta rakentamisessa sekä esimerkkien kautta tietomallien hyödyistä työmaan turvallisuuden johtamisessa.

Eksoskeletoneja eli ulkoisia tukirankoja ollaan tutkittu ja käytetty Suomessa jo monella eri alalla. Miten nämä auttavat työntekijää ja ennalta ehkäisevät haitallista fyysistä kuormitusta? Onko tässä ratkaisu vaikkapa ikääntyneille työntekijöille tai vetovoimatekijäksi eri aloilla?

Miten turvallisuutta hallitaan haastavissa olosuhteissa? Mitä merellä opittua voi tuoda työpaikoille? Puheenvuorossa kuulet tiimityön ja ennakoinnin merkityksestä kriittisissä tilanteissa.

Kohtaamistilaisuus läsnä osallistuville

Etätyön käytännöt puhututtavat nyt laajasti. Millä keinoilla paljon etätyötä tekevien työhyvinvointia voi johtaa? Millaiset linjaukset ja kulmakivet sujuvoittavat yhteistä arkea, kun työyhtesö toimii monessa eri paikassa? Puheenvuorossa avataan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kokemuksia etätyön johtamisesta niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Miten ilmiö näyttäytyy Ylessä ja miten olemme varautuneet?

Missä on työturvallisuus sosiaalisessa mediassa? Mitkä ovat tyypillisimmät digitaaliset riskit työyhteisölle? Mitä velvoitteita ja keinoja on näihin puuttumiseen?

Miten tehdään soten 40 % tuottavuuden parannus vuoteen 2040 mennessä? Miten digitalisaatio tukee toimijuutta? Näin lähdimme onnistumaan!

Kerromme puheenvuorossa VR-teknologian hyödyntämisestä työturvallisuuskoulutuksessa – kokemuksia ja havaintoja SLIVeR-hankkeesta.

Digitaalinen hyvinvointi on tärkeä osa työssä jaksamista, jossa osaamisen kehittäminen ja oppimisen mahdollistaminen ovat avainasemassa. Työyhteisössä tulisi hyväksyä osaamattomuus ja antaa tilaa uusien taitojen oppimiselle. Mutta kuinka rakentaa arkea, jossa digitaaliset työkalut tukevat työhyvinvointia, vaikka niiden käyttö välillä turhauttaa? Keskustelun pitäisi keskittyä vähemmän teknologiaan ja enemmän ihmisiin.