Etätyö ei ole vähentänyt aivotyön vaatimuksia – opetusalalla tarvitaan työtapojen kehittämistä

Työterveyslaitoksen yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kanssa toteuttama aivotyökysely osoittaa, että koronapandemian seurauksena äkillisesti kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalla lisääntynyt etätyö ei ole juuri vähentänyt aivotyön vaatimuksia. Kyselyssä yleisiksi vaatimuksiksi nousivat niin etätyössä kuin työpaikallakin muun muassa jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen, usean keskeneräisen asian mielessä pitäminen, nopea reagointi sekä useiden asioiden tarkkailu. Tarve kehittää työtapoja korostui työn sujuvuuden parantamisessa.
opiskelijat-kuuntelevat-luentoa
Henkilökuva Teppo Valtonen
Teppo Valtonen
kehittämispäällikkö

Työterveyslaitoksen ja OAJ:n mediatiedote

Maaliskuussa 2021 toteutettuun aivotyökyselyyn kutsuttiin 11 000 OAJ:n jäsentä. Kysely on osa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, alle kahdeksaan prosenttiin, mutta tuloksia voi pitää suuntaa antavinaVastaajat edustavat niin sukupuolen, iän kuin työskentelyalueenkin osalta hyvin OAJ:n jäsenistöä. Vastaajista 37 prosenttia työskenteli peruskouluissa, 17 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa, 15 prosenttia päiväkodeissa, 13 prosenttia lukioissa, seitsemän prosenttia ammattikorkeakouluissa ja viisi prosenttia yliopistoissa. 

Tulokset vahvistavat havaintoja muistakin tutkimuksista: etätyössä yhteisöllisyys ja yhteistyö kärsivät, mutta työrauha on parempi. Opetusalalle ominaista ja muista poikkeavaa on, että myös työn mielekkyys ja työhyvinvointi ovat heikompia etätyössä kuin työpaikalla työskennellessä. Monissa muissa tehtävissä esimerkiksi työhyvinvointi on koettu pääsääntöisesti parempana, jos on voinut tehdä etätöitä. 

Etätyökäytännöt ovat muokkautuneet nopeasti 

Kyselyn perusteella etätyö on ollut kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan arkea. Lähes 85 prosenttia kaikista vastaajista on työskennellyt viimeisen vuoden aikana vähintään osan aikaa etänä. Etätyötä on tehty erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joiden henkilöstöstä vähintään 80 prosenttia on työskennellyt viimeisen vuoden aikana yli puolet työajasta etänä. Sen sijaan peruskoulujen ja päiväkotien henkilöstöstä lähes kaikki olivat työskennelleet yli puolet työajasta työpaikalla. 

Pandemian edetessä niin työpaikkojen etätyökäytännöt kuin viralliset suositukset ja rajoituksetkin ovat muuttuneet. Etänä työskentelyssä eri oppilaitosten välillä on entistä suurempia eroja. Kyselyn toteutushetkellä tänä keväänä yliopistojen henkilöstöstä työskenteli täysin etänä 60 prosenttia ja ammattikorkeakoulujen henkilöstöstäkin yli puolet. Ammatillisten oppilaitosten henkilöstöstä puolestaan alle 30 prosenttia, lukioiden henkilöstöstä alle 20 prosenttia ja peruskoulujen henkilöstöstä alle 10 prosenttia työskenteli kyselyn toteutushetkellä täysin etänä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lähes kaikki työskentelivät kyselyn toteutushetkellä täysin tai pääsääntöisesti työpaikalla. 

Yhteisöllisyys kärsi, työrauha koheni 

Yli puolet kaikista vastaajista kokee, että etätyössä työn mielekkyys, yhteisöllisyys, yhteistyö ja työhyvinvointi ovat jonkin verran tai merkittävästi heikompia kuin työpaikalla työskennellessä. Kuitenkin yli 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työrauha on etätyössä jonkin verran tai merkittävästi parempi kuin työpaikalla. 

Etätyöskentelyn määrä oli yhteydessä myös koronan aiheuttamaan huoleen. Täysin tai pääsääntöisesti etänä työskentelevistä alle 30 prosenttia koki huolta omasta terveydestään, kun taas työpaikalla työskentelevistä näin koki lähes 40 prosenttia. 

Etätyö ei helpottanut aivotyön kuormitusta 

Etänä työskentelyn osuus työajasta ei kuitenkaan tullut esiin aivotyön erilaisissa osatehtävissä. Viisi yleisintä aivotyön osatehtävää opetusalalla ovat jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen, usean keskeneräisen asian mielessä pitäminen, lukeminen ja kirjoittaminen, nopea reagointi sekä useiden asioiden tarkkailu. Yli 85 prosentilla kaikista vastaajista on näitä vaatimuksia päivittäin tai monta kertaa päivässä. 

Aivotyön päivittäisistä tilanteista jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen sekä usean keskeneräisen asian mielessä pitäminen ovat viiden eniten kuormittavaksi koetun tekijän joukossa. Lisäksi eniten kuormittavina aivotyön tilanteina koetaan kiireessä työskentely, tehtävän keskeytyminen sekä puhehälyssä tai melussa työskentely. Siinä vastaajajoukossa, joka työskentelee täysin tai pääsääntöisesti työpaikalla, puhehälyssä tai melussa työskentely nousi suurimmaksi aivotyön kuormitustekijäksi. Kaiken kaikkiaan yli 90 prosenttia vastaajista koki edellä mainitut aivotyön tilanteet vähintään jonkin verran kuormittaviksi. 

Monet aivotyön osa-alueista koetaan myös innostavina. Voimavaratekijöitä ovat erityisesti luova ajattelu ja tiimityö, jotka yli 60 prosenttia vastaajista koki innostavina. Yli puolet vastaajista koki myös tietojen tai osaamisen päivittämisen, uusien ratkaisujen löytämisen sekä työn sisällön tai työtapojen suunnittelun innostavina. Kuitenkin yli 30 prosenttia vastaajista koki nämä tekijät ennemmin kuormittaviksi kuin innostaviksi. Tulos voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yleensä innostavalle osaamisen päivittämiselle, ongelmanratkaisulle ja työn suunnittelulle ei ole järjestetty työssä riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. 

Työyhteisöt voivat itse vaikuttaa työtapoihinsa 

Aivotyön erilaisten osatekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Näin toimenpiteet voidaan kohdistaa juuri niihin asioihin ja tilanteisiin, joissa on eniten tarvetta työn sujuvoittamiseen, turhan ja haitallisen kuormittumisen vähentämiseen sekä voimavaratekijöiden vaalimiseen. Vastaajien mielestä kolme tärkeää työn sujuvuutta parantavaa toimenpidettä olisivat ryhmäkokojen pienentäminen, henkilöstön lisääminen ja työtapojen kehittäminen. 

Edellä mainituista toimenpiteistä työtapojen kehittämisellä työyhteisö voi lähteä heti vaikuttamaan työn sujumiseen ja kuormittumisen hallintaan. Kyselytulosten perusteella kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalle kaivataan konkreettisia keinoja tilanteisiin, joissa tulee siirtää huomioita asiasta toiseen tai pitää mielessä useita asioita. Myös keskeytysten ja häiriöiden vähentämisen tarve nousee kyselytuloksissa esiin. 

Työn kehittäminen ja kognitiivisen ergonomian hyvät ratkaisut eivät takaa tuloksellista työtä ja terveellistä työkuormaa, jos työn perusasiat eivät ole kunnossa. Tarvitaan myös kognitiivista hyvinvointia tukevia rakenteita sekä riittävästi työntekijöitä hoitamaan niitä erilaisia vaativia aivotyötehtäviä, joilla edistetään suomalaisten osaamisen kehittymistä.  

Lisätiedot:

  • Teppo Valtonen, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos, p. 046 851 6139, teppo.valtonen [at] ttl.fi (teppo[dot]valtonen[at]ttl[dot]fi) 

Tutustu myös

Opetusalan aivotyö -webinaarisarja: Aivotyö opetusalalla 

Aivotyöagenttien valmennus - Opetusala 

Jaa sisältö somessa!