Työterveyslaitoksen mediatiedote 2.2.2021
Katsauksessa tarkasteltiin toimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveysalan toimistotyyppisissä tiloissa esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Katsauksen pääpaino oli VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti käsiteltiin myös erittäin haihtuvia VVOC-yhdisteitä (very volatile organic compounds) ja puolihaihtuvia SVOC-yhdisteitä (semi volatile organic compounds).
Yhdisteiden esiintyvyyttä ja pitoisuustasoja tarkasteltiin VOC-yhdisteiden ja VVOC-yhdisteisiin kuuluvan formaldehydin osalta Työterveyslaitoksen vuosina 2010–2019 keräämien mittausaineistojen perusteella. Näytteet ovat peräisin pääosin rakennuksista, joissa on epäilty sisäilmaongelmaa.
VOC-pitoisuudet pieniä ja alle terveysperusteisten raja-arvojen
Kaikkien yhdisteiden tavanomaiset pitoisuudet sisäilmassa osoittautuivat varsin pieniksi. Ne olivat huomattavasti eurooppalaisten ja saksalaisten terveysperusteisten raja-arvojen ja Suomen asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen alapuolella. Terveysperusteisia raja-arvoja laadittaessa on otettu huomioon erilaiset haitalliset terveysvaikutukset myös mm. silmien ja hengitysteiden ärsytysvaikutukset.
– VOC-yhdisteiden alhaisen pitoisuustason ja terveysriskien epätodennäköisyyden perusteella arvioimme, että toimistotyyppisillä työpaikoilla sisäilmaongelmien taustalla on vain harvoin syytä epäillä VOC-yhdisteitä, sanoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta. – Sisäilman VOC-mittauksien hyödyllisyyttä pitää harkita tarkasti kohdekohtaisesti ja tilanteen kokonaisarvioon perustuen.
VOC-pitoisuuksiin voi vaikuttaa
VOCit voivat toisinaan aiheuttaa hajuja, mutta hajuista ei voi päätellä, että materiaaleista aiheutuisi terveyshaittaa. Häiritsevien hajujen lähteet on kuitenkin syytä aina selvittää.
Hajuja voidaan vähentää huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Myös muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja valittaessa kannattaa mahdolliset materiaalipäästöt ottaa huomioon.
Monet tahot Euroopassa ja Suomessa Rakennustietosäätiö, antavat materiaalien päästöluokituksia, jotka kannustavat valmistajia ja kehittäjiä vähäpäästöisiin materiaaleihin. Rakennustietosäätiön myöntämä M1-materiaalipäästöluokitus vaaditaan usein julkisissa kilpailutuksissa. Organisaatioilla ja kuluttajilla onkin mahdollisuus omilla valinnoillaan vaikuttaa sisäympäristön päästöihin ja sen myötä tuotekehitykseen ja markkinoilla oleviin tuotteisiin.
Ensimmäistä kertaa 10 vuoden laaja tutkimus
Näin laajaa tutkimusta VOC-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kymmenen vuoden aikana yhdisteiden esiintyvyydessä näkyy sekä laskevia että nousevia trendejä. Kaikkien yhdisteiden osalta määritysrajan ylittävien näytteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat pysyneet koko kymmenvuotisen tarkastelujakson aikana hyvin matalalla tasolla.
Aromaattisten ja alifaattisten hiilivetyjen esiintyvyyden laskemiseen ovat vaikuttaneet todennäköisesti muun muassa rakennusmateriaalipäästöjen väheneminen, siivousmenetelmien ja käytettyjen siivousaineiden kehittyminen sekä vähäpäästöisten polttoaineiden yleistyminen. Toisaalta aineistossa näkyy myös joidenkin yhdisteryhmien esiintyvyyden kasvua, mikä voi liittyä rakennus- ja sisustusmateriaalien, hygieniatuotteiden ja siivousaineiden muutoksiin sekä tarkempaan analytiikkaan.
Katsaus on osa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa
VOC-katsaus on osa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa ja ohjelmassa on myöhemmin tarkoitus tarkastella myös asuntojen VOC-pitoisuuksia. Katsausten tuloksia hyödynnetään mm. Asumisterveysasetuksen päivityksessä sekä Työterveyslaitoksen sisäilmaohjeiden (muun muassa rakennusten olosuhteiden ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi) päivityksissä.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Jos sisäilmassa ilmenee ongelmia, ongelmien syyt on aina selvitettävä ja mahdolliset vauriot korjattava. Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleensä ehkäistävissä ja ratkaistavissa.
Lisätiedot
- Kaisa Wallenius, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, p. 0304742430, kaisa.wallenius[at]ttl.fi
- Hanna Hovi, asiantuntija (analyysimenetelmät), Työterveyslaitos, p. 0304742950, hanna.hovi[at]ttl.fi
- Selma Mahiout, erityisasiantuntija (terveysriskit), Työterveyslaitos, p. 0304742304, selma.mahiout[at]ttl.fi
Tutustu myös
- Katsaus (www.julkari.fi) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä – Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset. Wallenius, Hovi, Mahiout, Remes, Rautiala, Jokela, Leino ja Liukkonen. Työterveyslaitos 2021 www.ttl.fi/sisailma
- Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (THL) https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-terveys-ohjelma-2018-2028
Lisätty 11.4.2022
- Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli: Volatile Organic Compounds in Finnish Office Environments in 2010‒2019 and Their Relevance to Adverse Health Effects. Työterveyslaitos 2022. Wallenius K, Hovi H, Remes J, Mahiout S and Liukkonen T (2022) International Journal of Environmental Research and Public Health 19(7): 4411.
- Tässä vertaisarvioidussa kansainvälisessä julkaisussa on syvennetty suomenkielisen katsauksen aineistotarkastelua muun muassa trenditarkastelun ja eri ympäristöjen (toimisto, koulu, päiväkoti ja sotealan toimistot) vertailun osalta.
