Koronapandemiasta seurasi palvelualoilla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työhön, kertoo Työterveyslaitoksen toteuttama Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kyselytutkimus. Vastaajat työskentelivät kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muilla palvelualoilla. Kyselyyn vastasi toukokuussa noin 3000 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsentä.
Reilu kolmannes kaikista vastaajista (36 %) pelkäsi terveytensä puolesta korona-aikana, yleisintä pelko oli kaupan alalla (43 %). Vajaa kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että työmäärä oli kasvanut. Lisäksi 35 % raportoi pitäneensä taukoja vähemmän kuin ennen.
Kokemukset esihenkilön tuen ja työtoverin tuen määrästä vaihtelivat. Noin joka viides koki saavansa työtovereilta aiempaa vähemmän tukea, mutta yli puolet vastaajista oli väitteestä eri mieltä. Esihenkilöltään vähemmän tukea ilmoitti saavansa noin joka neljäs vastaaja, mutta yli kolmannes ei kertonut vähenemisestä.
– Palvelualat jakautuivat koronan vuoksi voimakkaasti. 75 prosenttia majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöistä joutui lomautetuiksi ja ilman työtä. Osalla työtovereita ja esimiestä ei enää ollut mukana arjessa, ja tästä voi johtua kokemus tuen vähenemistä, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo.
Läsnätyön tekijät olivat uudessa tilanteessa
Palvelualoilla suurin osa työtehtävistä on edellyttänyt läsnäoloa myös koronan aikana. Verrattaessa aiempaan tutkimukseen näyttää siltä, että osa koronapandemian myönteisistä muutoksista näkyi palvelualoilla vahvemmin kuin läsnätyössä keskimäärin (vertailukohtana Miten Suomi voi? -tutkimus, 2021). Esimerkiksi itsenäinen työhön liittyvä päätöksenteko sekä parempien työtapojen oppiminen yleistyivät palvelualojen työntekijöillä.
– Esimerkiksi työssä olleet kaupan ja kiinteistöpalveluiden työntekijät toimivat kiireessä ja uudessa tilanteessa. Oli pakko luottaa heidän taitoihinsa tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä, ja työntekijät onnistuivat uusien toimintatapojen luonnissa. Olen ylpeä pamilaisista arjen sankareista, sanoo Merja Vihersalo PAMista.
– Parempien työtapojen oppiminen korona-aikana on hatunnoston paikka palvelualojen työntekijöille ja työpaikoille. Sen sijaan vähäisemmät tauot ja tuen vähentyminen esihenkilöltä ja työkavereilta ovat huolestuttavia kokemuksia, sanoo erikoistutkija Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Hyväksi koettu työkyky oli yhteydessä koronapandemian myönteisiin vaikutuksiin
Lomautukset olivat kohdanneet joko koko- tai osa-aikaisesti joka kolmatta vastaajaa. Majoitus- ja ravintola-alalla lomautettuja oli eniten (75 %), ja joka kymmenes oli siirtynyt toimialalla osa-aikatöihin. Osa-aikatyöhön siirtyminen tai lomautus koronan vuoksi ei ollut yhteydessä koettuun työkykyyn.
– Jotta vältytään jatkossakin kielteisiltä vaikutuksilta työkykyyn, kiinnittäisin työpaikoilla huomiota työkykyjohtamiseen. Esihenkilöiden tuki työntekijöille on tärkeää erityisesti muutostilanteissa, kuten koronapandemian jälkeisessä työelämässä, sanoo vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.
70 % kaikista vastaajista koki työkykynsä hyväksi (8–10, asteikolla 0–10). Eniten työkykynsä hyväksi kokeneita oli majoitus- ja ravintola-alalla (75 %) ja vähiten kiinteistöpalvelualalla (65 %). Työkykynsä hyväksi kokeneet työntekijät raportoivat yleisimmin koronan positiivisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä arvostuksen kokemusta ja parempien työtapojen oppimista.
Työn itsenäisyys, arvostus ja paremmat työtavat vahvistuivat korona-aikana erityisesti kiinteistöpalvelualalla
Kyselyyn vastanneista palvelualojen ammattilaisista reilu 40 % koki, että oli voinut tehdä aikaisempaa itsenäisemmin työhön liittyviä päätöksiä. Reilu kolmannes koki, että oli oppinut parempia työtapoja, mikä tuli esille erityisesti kiinteistöpalvelualalla.
Kyselyn mukaan kaikista palvelualojen ammattilaisista 29 % koki saaneensa aikaisempaa enemmän arvostusta asiakkailta ja 25 % enemmän arvostusta työnantajalta koronan aikana. Kiinteistöpalvelualan työntekijät kokivat asiakkailta tulleen arvostuksen lisääntyneen eniten (35 %).
– Ammattimaisen siivouksen merkitys on huomattu koronakriisin aikana. Kiinteistöalan tuoreen talouskatsauksen mukaan tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden uskotaan nousevan entistä tärkeämmiksi tekijöiksi ja tilojen väljyyteen, ilmanvaihtoon ja hygieniaan kiinnitetään pandemian seurauksena entistä enemmän huomiota. Tällä on varmasti myönteinen vaikutus siivouspalveluiden ja koko kiinteistöpalvelualan arvostuksen kasvamiseen, sanoo elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax Kiinteistötyönantajat ry:stä.
Uudistumiskykyä tukevat taidot ja toimintatavat olivat yleisiä erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla
Palvelualojen työntekijät kokivat, että työpaikalla arvostettiin jokaisen osaamista ja ammattitaitoa (54 %), tunnistettiin työntekijöiden nykyisen osaamisen vahvuudet (57 %) ja kannustettiin käyttämään omia vahvuuksia työssä (48 %). Kyselyn vastaajista 63 % raportoi, että työpaikalla kannustettiin yhteistyöhön. Osuus oli suurin majoitus- ja ravintola-alalla (71 %) ja matalin vartiointialalla (42 %).
– Kun tavoitteena on uudistaa toimintaa ja sopeutua koronapandemian jälkeiseen aikaan, tarvitaan nimenomaan osaamisen arvostusta ja yhdessä kehittämistä, sanoo Sara Lindström Työterveyslaitoksesta. Vastaajien arviot uudistumiskykyä tukevista taidoista ja toimintatavoista olivat korkeimmat majoitus- ja ravintola-alalla.
– Matkailu- ja ravintola-alalla on jouduttu keksimään uudenlaisia toimintatapoja koronan aiheuttaman kriisin ja toimialaa koskevien rajoitusten keskellä. Kyselyn tulokset osoittavat, että vaikeassakin tilanteessa alan yrityksissä pystytään tekemään uudistuksia. Yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden välillä arvostetaan, ja ongelmia pystytään ratkaisemaan hyvässä yhteistyössä ammattitaitoisen henkilöstön kanssa, sanoo lakimies Janne Kiiskinen Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:stä.
Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kysely
- Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kysely tehtiin toukokuussa 2021.
- Kyselyn vastaajina olivat palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenet. Aineistossa mukana on työssä käyviä ja lomautettuja, mutta ei työttömiä työntekijöitä.
- Vastaajia oli noin 3000, joista kaupan alalla 43 %, majoitus- ja ravintola-alalla 26 %, kiinteistöpalvelualalla 11 %, vartiointialalla 5 % ja muulla palvelualalla 16 %.
- Lisätietoa hankkeesta: Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos, ja sen päärahoittaja oli Työsuojelurahasto.
Lisätiedot
- Sara Lindström, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4521, sara.lindstrom [at] ttl.fi (sara[dot]lindstrom[at]ttl[dot]fi)
- Merja Vihersalo, työympäristöasiantuntija, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, 040 532 4319, merja.vihersalo [at] pam.fi (merja[dot]vihersalo[at]pam[dot]fi)
- Tiia Brax, elinkeinopoliittinen asiantuntija, Kiinteistötyönantajat ry, 040 768 5815, tiia.brax [at] kiinteistotyonantajat.fi (tiia[dot]brax[at]kiinteistotyonantajat[dot]fi)
- Janne Kiiskinen, lakimies, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, puh. 09 6220 2084, janne.kiiskinen [at] mara.fi (janne[dot]kiiskinen[at]mara[dot]fi)
