Työterveyslaitoksen uutinen 11.11.2024
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet voivat aiheuttaa merkittävän työ- ja toimintakyvyn haitan. Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkimus osoittaa, että koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet ovat monitekijäinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa kuntoutuksessa.
Tutkimushankkeessa selvitettiin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden taustalla olevia mekanismeja ja biomarkkereita eli merkkiaineita sekä tutkittiin kuntoutusmenetelmiä ja oireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn ja työhön paluuseen.
– Kimmokkeen tutkimuksemme sai vuonna 2021, kun julkisuudessa arvioitiin, että jopa 30 prosenttia koronavirusinfektion sairastaneista oireilee pitkäaikaisesti. Kuitenkaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja ei tuolloin tunnettu, eikä näiden potilaiden työkyvystä ja työhön paluusta ollut juuri tietoa, kertoo apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.
Oireilulle ei ole yhtä selittävää tekijää
Tutkimuksen mukaan pitkittynyt koronatauti on monitekijäinen ilmiö, jolle ei ole yhtä selittävää tekijää. Oheissairaudet, kuten ahdistus ja masennus, sekä elintavoista tupakointi olivat yhteydessä kohtalaisiin tai vakaviin toimintakyvyn rajoituksiin.
Tutkimusryhmä selvitti, aiheuttaako sairastettu koronavirusinfektio tai sen pitkäaikaiset oireet muutoksia veren valkosoluissa.
– Geenien ilmentymisessä ei todettu ryhmätasolla merkittäviä eroja koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden ja verrokkihenkilöihin välillä, kertoo ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta.
– Tämä tarkoittaa, että diagnostisen testin kehittäminen pitkittyneen koronataudin diagnosoimiseksi ei ole mahdollista. Tulos viittaa myös siihen, että potilaiden oireiden ja taustatekijöiden moninaisuus vaatii kattavampaa lähestymistapaa, joka perustuu tietoihin oireiden alkamisesta ja kehittymisestä, oirekuvaan sekä oireiden muiden mahdollisten taustasyiden poissulkuun, Suojalehto jatkaa.
Kuitenkin osalla pitkäaikaisoireista kärsivistä miehistä todettiin luuytimen punasoluihin ja rauta-aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia geenien ilmenemisessä. Tämän löydöksen merkityksen selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.
Potilaat tarvitsevat kokonaisvaltaista kuntoutusta
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsiviä potilaita on tärkeä kuntouttaa kokonaisvaltaisesti.
Potilaat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen työpaikalla, terveydenhuollossa, perhepiirissä ja myös korvausjärjestelmän silmissä. Potilaan, terveydenhuollon toimijoiden ja työnantajan välinen yhteistyö on olennaista työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa.
Tutkimushankkeessa tuotettiin Työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake, jota voi hyödyntää paitsi koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita kokevien potilaiden lisäksi myös muissa potilasryhmissä työterveyshuollossa.
Tutkimus: Pitkäkestoinen koronavirusinfektio ja työkyky
- Tutkimushanke keskittyi koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden juurisyiden ymmärtämiseen veren valkosolujen transkriptomiikan tutkimisen avulla sekä näiden potilaiden työ- ja toimintakyvyn sekä työhön paluun tutkimukseen.
- Osallistujina oli 54 koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsivää potilasta, 57 normaalisti COVID-19-infektiosta toipunutta potilasverrokkia sekä 63 tervettä verrokkia. Työhönpaluututkimuksessa haastateltiin 28 potilasta.
- Tutkimushankkeen toteuttivat Työterveyslaitos, HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikka ja Helsingin yliopisto.
- Hanketta rahoitti lisäksi Työsuojelurahasto.
Tutustu
- Tutkimushankkeen loppuraportti Julkarissa.
- Lataa Työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomake.
- Lomake löytyy jatkossa myös Työkyky-teemasivulta.
- Hankesivu: Pitkäkestoinen koronavirusinfektio ja työkyky
Lisätiedot
- Hille Suojalehto (geenien ilmenemiseen / biomarkkereihin liittyvät kysymykset), ylilääkäri, Työterveyslaitos, Hille.Suojalehto [at] ttl.fi, +35843 820 0363
- Aki Vuokko (työkykyä koskevat kysymykset), apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, Aki.Vuokko [at] ttl.fi, +35843 820 0578
