Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.10.2024
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia tukee työssä ja opinnoissa pysymistä ja pärjäämistä. Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisessa, toteutumisessa ja siitä hyötymisessä on kuitenkin eroja eri väestöryhmien välillä. Tyypillisesti korkeasti koulutetut, naiset, nuoremmat ikäryhmät ja opiskelijat käyttävät kuntoutuspsykoterapiaa muita todennäköisemmin.
Työterveyslaitos toteutti Kelan rahoittaman selvityksen, johon on koottu tilastojen, rekisteriaineiston ja tutkimusten pohjalta tietoa kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilasta. Lakisääteinen kuntoutuspsykoterapia on käyttäjämäärältään Kelan yleisin kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä, jos ne ovat uhattuina mielenterveyden häiriön vuoksi.
Suomessa kuntoutuspsykoterapian kestot ovat käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta hyvin samanmittaisia.
− Tämä tarkoittaa, että myös tyypillisesti lyhytkestoisiksi tarkoitetut terapiat toteutuvat pitkinä. Terapian kesto näyttäisi siis noudattavan enemmän rahoitusjärjestelmän raameja kuin tietylle terapiasuuntaukselle tyypillistä kestoa, johtava tutkija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta sanoo.
Muualla ei ole vastaavaa järjestelmää
Selvityksessä tarkasteltiin psykoterapian asemaa julkisessa terveydenhuollossa muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Psykoterapian toteutuminen vaihtelee eri maissa merkittävästi. Suomen psykoterapeuttikoulutus on tiukemmin rajattu kuin monissa muissa maissa, joissa ei pääsääntöisesti ole vastaavaa julkisesti tuettua pitkää, kuntouttavaa psykoterapiajärjestelmää. Tyypillisesti julkisrahoitteiset hoidot ovat muissa maissa lyhyempiä. Lisäksi Suomen kaltainen irrallaan muista terveyspalveluista toteutuva psykoterapia on poikkeus.
− Suomessa psykoterapeuttien koulutusjärjestelmä on tarkkaan määritelty. Se lisää osaltaan potilasturvallisuutta, mutta toisaalta voi kysyä, rajoittaako se mielekästä mielenterveystyötä. Emme kuitenkaan selvittäneet, miten käytäntö vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen tai tuloksellisuuteen, Sanna Selinheimo sanoo.
Julkisrahoitteisissa psykoterapioissa potilaalle jäävä omavastuuosuus oli Suomessa suurempi kuin maissa, joista selvityksessä saatiin tietoa. Vertailua kuitenkin vaikeuttavat merkittävät erot terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä.
Mielenterveyspalvelut ovat ihmisoikeuskysymys
Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita kuntoutuspsykoterapiaan ohjautumisen, toteutumisen ja seurannan osalta. Kuntoutuspsykoterapian vaikutusten arviointia asiakkaalle olisi hyvä kehittää systemaattisesti osana prosessia sekä selvittää muiden tukitoimien tehostamista. Selvityksessä korostetaan myös tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseen eri väestöryhmien välillä. Pääsy laadukkaisiin, syrjimättömiin ja kohtuuhintaisiin mielenterveyspalveluihin sisältyy ihmisoikeuksiin.
− Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa edellyttää yksilöllisten erojen ja kokemusten huomioimista sekä itsemääräämisoikeuden ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamista. Tämä kaikki olisi tärkeää huomioida Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kehittämisessä, Sanna Selinheimo sanoo.
Jatkossa olisi tärkeää myös arvioida kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia muiden terveyspalveluiden käyttöön ja sen integrointia muihin mielenterveyden tukitoimiin.
Selvitys on osa Kuntoutuspsykoterapian kehittämisprojektia, jossa tuotetaan tietoa kuntoutuspsykoterapian kehittämisen taustalle ja kehitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajahakua.
Tutustu
Tutustu myös
- Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta -hankkeen sivu
- Selvityksen julkistusseminaarin puheenvuorot tulevat kahden viikon kuluessa tallenteina Kelan sivuille
Lisätiedot
- Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo [at] ttl.fi
- Etuuspäällikkö Seija Sukula, Kela, puh. 020 634 1747, seija.sukula [at] kela.fi
