Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.5.2023
Ilman epäpuhtaudet muodostavat riskin työntekijöiden terveydelle. Altistumismittaukset kattavat usein vain yhden työpäivän tai työvuoron. Epäpuhtaudet ja niille altistuminen vaihtelevat kuitenkin päivittäin muun muassa työn luonteesta ja työstettävistä materiaaleista johtuen.
RASEM-hankkeessa tutkittiin epäpuhtauksien ajallista ja paikallista vaihtelua työympäristössä. Hankkeessa kehitettiin langaton sensoriverkko, jonka mittaustuloksia täydennettiin liikkuvilla robottiautoilla ja drooni-lennoilla.
Työterveyslaitos osallistui kansainväliseen tutkimushankkeeseen testaamalla kehitettyjä mittausjärjestelmiä suomalaisilla työpaikoilla.
Mittaukset auttavat ennaltaehkäisemään altistumista
– Sensoriverkkojen ja niitä täydentävien robottien avulla pystyttiin selvittämään ongelmapaikkoja, joissa epäpuhtauspitoisuudet olivat suuria. Työntekijän altistumista voidaan vähentää lyhentämällä näillä alueilla käytettävää työaikaa tai esimerkiksi lisäämällä kohdeilmanvaihtoa, kertoo tutkija Mikko Poikkimäki Työterveyslaitoksesta.
Lisäksi työntekijöitä voidaan paremmin ohjeistaa henkilökohtaisessa suojautumisessa, jos työskentely on välttämätöntä keskimääräistä suuremman altistumisriskin alueella.
Mittauksilla saatiin tietoa epäpuhtauksista pitkältä aikaväliltä, mikä parantaa kokonaiskuvaa työpaikkojen altistumisolosuhteista. Työntekijöiden suoraa altistumista epäpuhtauksille ei niiden avulla kuitenkaan pystytä arvioimaan. Jotta altistumista voitaisiin arvioida, kiinteän sensoriverkon tuloksiin tulisi linkittää työntekijän sijainti.
– Työntekijöiden kantamat paikantimet voisivat auttaa ratkaisemaan tämän haasteen, Mikko Poikkimäki toteaa.
Robotit ja sensorit vaativat vielä rinnalleen muita mittausmenetelmiä
Ilmanlaadun seurantaan käytettäviä sensoreita on tällä hetkellä saatavilla vain harvoille työhygieenisesti kiinnostaville altisteille. Tulosten tulkintaa hankaloittavat myös sensoreiden mahdollinen ristikkäisherkkyys useiden yhdisteiden kanssa.
Tulokset eivät siten ole yksinään suoraan hyödynnettävissä, vaan edellyttävät laajaa ympäristön tutkimusta. Myös niiden käytettävyyteen liittyy vielä haasteita. Sensorit vaativat säännöllistä huoltoa, puhdistusta ja kalibrointia sekä vaihtamista uusiin tarpeen mukaan. Liikkuvien robottien mahdollisesti aiheuttamat turvallisuusriskit tulee myös selvittää.
– Tutkimusta on tärkeä jatkaa. Tulevaisuudessa sensoriverkkoja voidaan käyttää esimerkiksi riskinhallinnan suunnittelussa ja työntekijöiden opastuksessa, mutta mittausmenetelmät on kehitettävä ensin riittävän luotettaviksi, sanoo johtava asiantuntija Tuula Liukkonen Työterveyslaitoksesta.
Robottiavusteinen työympäristöjen ilmanlaadun mittausjärjestelmä (RASEM) -tutkimushanke
- Hankkeessa kehitettiin sensoriverkko- ja robottiavusteista työympäristön seurantajärjestelmää ilmanlaadun arvioimiseksi teollisissa työympäristöissä.
- Tutkimuskohteina olivat laivan autokansi, terästehtaan kuumavalssaamo sekä toimistorakennukset, joihin aika ajoin kulkeutuu tuotannon päästöjä.
- Hanke oli Saf€ra-yhteistyöprojekti, jossa päävastuullisena tutkijatahona toimi Bundesanstalt für Materialforschung und -prüfung (BAM) Saksasta. Työterveyslaitoksen lisäksi hankkeeseen osallistui Örebron yliopisto Ruotsista. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja BAM.
- Hankkeen loppuraportti: Robottiavusteinen työympäristöjen ilman laadun mittausjärjestelmä (RASEM) (julkari.fi)
Lisätiedot
- Mikko Poikkimäki, tutkija, Työterveyslaitos, 050 576 7583, mikko.poikkimaki [at] ttl.fi (mikko[dot]poikkimaki[at]ttl[dot]fi)
- Tuula Liukkonen, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, 040 556 7737, tuula.liukkonen [at] ttl.fi (tuula[dot]liukkonen[at]ttl[dot]fi)
