Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto tiedottavat
Nuoret ja mielenterveys – miten rakennamme polun hyvään työelämään?
Keskustelutilaisuus Tiedekulmassa Helsingissä 18.1.2024
Nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen näkyy sekä Kouluterveyskyselyissä että työelämässä. Lähes 100 000 ihmistä oli yli 10 päivää poissa töistä mielenterveyden häiriöiden vuoksi 2022. Heistä 40 % oli alle 35-vuotiaita.
– Osallisuus työelämässä on jokaisen oikeus ja tärkeä mielenterveyttä edistävä tekijä, painotti ylilääkäri Outi Linnaranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
– Vaikka mielenterveyden kanssa olisikin haasteita, voi oikea hoidon ja tuen yhdistelmä mahdollistaa työllistymisen. Nuorten kouluttautuminen ja työllistyminen on tärkeää paitsi nuoren itsensä myös yhteiskunnan kannalta.
– Laskelmiemme mukaan nuori, joka jää ilman toisen asteen tutkintoa, maksaa yhteiskunnalle n. 295 000 euroa elinkaarensa aikana. Yhden kokonaisen ikäluokan osalta tutkinnottomuuden kustannusten arvioidaan olevan jopa 2,3 mrd euroa, kertoi tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä (Itla).
Suurin osa väestöstä kohtaa ennen aikuistumistaan kuormittavia kokemuksia, osa lukuisia. Kaikki eivät tarvitse mielenterveyteen ammattilaisen apua, mutta osa voi sairastua vakavasti ja tällöin nopea apu on tarpeen.
– Tutkimusten mukaan nuoruudessa diagnosoitu ahdistus tai masennus lisäävät riskiä jäädä opintojen ja työn ulkopuolelle, kertoi tutkijatohtori Joonas Pitkänen Helsingin yliopistosta.
Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia voidaan vahvistaa – keinoja on
Tutkimukset osoittavat myös, että nuorten mahdollisuudet selviytyä opintojen ja työelämän haasteista paranevat, jos haitallisten kokemusten kasaantuminen pystytään ehkäisemään ja suojaavia tekijöitä vahvistamaan.
– Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi vanhemmuuden tuki, nuorten osallisuus ja myönteiset ihmissuhteet sekä riittävä toimeentulo, kertoi johtava tutkija Taina Laajasalo THL:stä.
Lapsen ja nuoren sujuvan arjen tukeminen on vanhempien, koulun sekä lasten ja nuorten palveluiden yhteinen tehtävä. Ongelmana on, että usein nuorten ja perheiden tarvitsema varhainen tuki viivästyy. Tällöin vaarantuvat myös aikuistumiseen kuuluvat tärkeiden ihmissuhteiden ja oman perheen muodostuminen, opinnot ja työllistyminen.
Työelämässä tukikeinoja mielen hyvinvointiin löytyy Mielenterveyden työkalupakista
Työpaikolla työuran alkua pitää tukea hyvällä perehdytyksellä, ottamalla mukaan porukkaan sekä huolehtimalla siitä, että osaaminen ja tehtävien vaativuus kohtaavat ja työ on mielekästä. Nuoret työntekijät arvostavat kokeneempien työntekijöiden tukea erityisesti haastavissa vuorovaikutus- ja asiakastilanteissa.
– Kun nuoren työntekijän taustalla on mielenterveyden haasteita, työyhteisössä auttaa esihenkilön kiinteä tuki, toimiva vuorovaikutus, mentorointi ja tarvittaessa työn muokkauksen keinot, kertoo johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
– Mielenterveyden työkalupakista löytyy maksuttomia työkaluja mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen, kuten Miten voit? -työhyvinvointitesti ja Mieli ja työn muokkaus -materiaali.
Yhteiskunnan kehityskulut vaikuttavat mielenterveysasioiden taustalla
Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa näkyy työpaikoilla ja vaikuttaa nuorten työelämää koskeviin odotuksiin, tavoitteisiin ja koettuihin vaatimuksiin. Jatkuva epävarmuus perustoimeentulosta tai liian suuret odotukset työssä lisäävät kuormitusta ja haittaavat nuorten aikuistumista.
– Samalla kun pohditaan yksilöiden kohdalla ratkaisuja ja ennaltaehkäisyä, on olennaista tunnistaa yhteiskunnassa tapahtuvia kehityskulkuja, jotka suuntaavat arjen ja työn haasteita yksilöllisiksi mielenterveyshaasteiksi nuorten keskuudessa, muistutti tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
– Esimerkkejä tällaisista kehityskuluista ovat psyykkisen itseohjauksen korostuminen tai moninaisten elämänhaasteiden medikalisoituminen eli muuntuminen lääketieteellisiksi hoidon kohteiksi.
Lisätiedot
Lapsuus ja nuoruus
Taina Laajasalo, johtava tutkija, THL, (ACElife-hanke), puh. 029 524 7777, taina.laajasalo[at]thl.fi
Outi Linnaranta, ylilääkäri, THL (Imagine-hanke), puh. 029 524 8784, outi.linnaranta[at]thl.fi
Joonas Pitkänen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto (LIFECON- ja ACElife-hanke), puh. 0503477874, Joonas.pitkanen[at]helsinki.fi
Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itla, puh. 050 917 7396, tiina.ristikari[at]itla.fi
Työelämä
Pauliina Mattila-Holappa, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4041, pauliina.mattila-holappa[at]ttl.fi
Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos (LIFECON-hanke), puh. 050 511 0530, ari.vaananen[at]ttl.fi
LIFECON-hanke on yksi Strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelman viidestä hankkeesta. ACElife-hanke on puolestaan yksi Strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman hankkeista. Hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Tutustu myös
Tilaisuuden ohjelma (tallenne ja tiivistelmä ovat tulossa jälkikäteen sivuille)
Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 (Sosiaali- ja terveysministeriö)
Mielenterveyden työkalupakki (Työterveyslaitos)
