Robotin ihmismäiset piirteet voivat helpottaa työskentelyä sen kanssa

Kehittyneiden robottijärjestelmien ihmismäiset piirteet voivat parantaa ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta, kertoo Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisu. Asiantuntijan mukaan on kuitenkin keskeistä ymmärtää, millaisiin tehtäviin robottia voidaan hyödyntää, jotta työturvallisuus säilyy.
Insinoori tyoskentelee robotin kanssa.

Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tiedottavat 25.9.2024

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) kertoo julkaisussaan, että robottien lisääntyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työturvallisuuteen vaikuttavaan suunnitteluun. Inhimillisessä suunnittelussa robotille annetaan ihmismäisiä piirteitä, jotka helpottavat työskentelyä robotin kanssa. Piirteet voivat liittyä esimerkiksi robotin ulkomuotoon, kykyihin tai käyttäytymiseen.

Työturvallisuuden tutkimusprofessori ja inhimillisten tekijöiden asiantuntija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta sanoo, että teknologian tulisi aina olla käytettävää sekä helposti ymmärrettävissä ja opittavissa. Näin ihminen voi käsittää, millaisiin asioihin kone kykenee tai miten itse tulisi eri tilanteissa toimia.

– Digitalisaation myötä on viimein alettu puhua laajemmin ihmislähtöisestä suunnittelusta, jossa huomioidaan miten kone, teknologia tai teknologinen järjestelmä voivat parhaiten auttaa ihmistä onnistumaan. Tavoitteena ei ole poistaa ihmistä työprosessista, vaan delegoida robotille mekaanisia tehtäviä, jotta ihmiselle vapautuu aikaa vaatimpiin töihin, Teperi sanoo. 

Robotti on hyvä renki, huono isäntä

Ihmisen ja robotin yhteistyö on tehokasta ja turvallista, jos ihmisen luottamus robottiin ja robotin kyvyt kohtaavat. Liiallinen luottamus robottiin voi luoda turvallisuusriskejä.

– Inhimilliseksi suunniteltu robotti on tiimin jäsen, jonka kyvykkyyden selvittäminen vaatii aikaa ja tutustumista. Jos teknologiaan alkaa luottaa liikaa, on riskinä, että omaa ajattelua ei enää haasteta, ajaudutaan alivireyteen tai mukavuudenhaluun, Teperi kertoo.

Ihmislähtöisessä suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, milloin ihmismäiset piirteet edistävät työskentelyä ja milloin eivät. Jos robotille on suunniteltu silmät, vaikka se ei näe, saattaa ihminen tulkita sen käyttöä väärin. Tämä voi lisätä väärintulkintoja ja tätä kautta tuottaa haasteita ja vaaroja työpaikoilla. 

Suomalainen työelämä hyötyy robottien lisäämisestä –  jos se tehdään fiksusti

Turvallisuuden näkökulmasta on olennaista, että ihminen hallitsee työprosesseja ja hahmottaa kontekstin, jossa robottia käytetään. Yleisesti ottaen Teperi kuitenkin näkee, että suomalainen työelämä voi hyötyä robotiikan lisäämisestä, jos tietyt periaatteet otetaan huomioon. 

– Tärkeintä on, että robotit tukevat ihmisen työtä ja tarpeita, eikä toisinpäin. Parhaimmillaan robotin kanssa työskentely tarkoittaa, että ihmiselle jää enemmän aikaa ratkoa sellaisia asioita, jotka vaativat ihmisen sosiaalisia taitoja ja kyvykkyyksiä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin aina ihmisen vastuulla, Teperi summaa. 

Lisätiedot

  • Anna-Maria Teperi, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, +358304742371, anna-maria.teperi [at] ttl.fi

Lue lisää

Osallistu webinaariin 30.10.

Tiedotteen lähettäjästä

  • Työterveyslaitos on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kansallinen koordinaatiokeskus Suomessa. Tuemme viraston toimia välittämällä eurooppalaista tutkimustietoa suomalaisille työpaikoille. Välitämme myös EU-OSHAlle tietoa suomalaisen työelämän tilasta ja hyvistä käytännöistä.    

Jaa sisältö somessa!