Työterveyslaitoksen mediatiedote 3.5.2024
Hyvinvointialueiden arkea rassaa digitaalisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja sote-ammattilaisia kuormittaa potilas- ja asiakastietojen kirjaamistarve. Ongelmaan on kuitenkin tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja.
– Kirjaamista on ennen kaikkea saatava sujuvoitettua. Työyhteisötasolla on löydettävä yhteinen käsitys, mitä kirjataan. Tässä kannattaisi hyödyntää rohkeasti hyvinvointialueilla syntyneitä parhaita kokemuksia. Olennaista on keskittyä tarpeellisimpaan kirjaamiseen ja sen automatisoimiseen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto Työterveyslaitoksesta korostaa.
Digitoimijuus lisää halua hyödyntää digivälineitä
Koivisto tietää mistä puhuu. Hänen väitöskirjansa tarkasteli digitaalisten välineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Sotealan ammattilaisten näkemyksiä ja osaamista ei ole riittävästi huomioitu digiteknologian käytössä.
Yksi ratkaisu on digitoimijuuden vahvistamisessa. Digitoimijuus tarkoittaa ammattilaisen kykyä selviytyä, säädellä ja ohjata digivälineiden käyttöä omassa työssään. Sotealan ammattilaiset haluavat muovata teknologiaa ja sen käyttötapoja työhönsä sopivaksi.
– Olennaisinta olisi, että digivälineiden käyttötavat ovat kuhunkin työtehtävään sopivia. Vaikka sote-ammattilaiset eivät valitse digivälineitä, heitä voidaan osallistaa niiden käyttötavoista päättämiseen. Digitoimijuuden suunnitelmallinen vahvistaminen on avain digivälineiden hyödyntämiseen.
Työpuntari: sote-ammattilaiset haluavat osallistua päätöksentekoon
Työterveyslaitoksen yhteiskunnallisen foorumin, Työpuntarin, vuoden teemana on Voimaa soteen. Vuoden ensimmäisten puntarointien tulokset osoittavat, että sote-ammattilaisten mielestä heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.
Puntaroinneissa on kysytty muun muassa, kuuluvatko sote-työntekijöiden kokemukset julkisessa keskustelussa, onko sote-henkilöstössä mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen ja onko päätöksentekijöillä ajantasainen kuva sote-työn arjesta.
Valtaosa vastaajista on ollut sote-ammattilaisia. He arvioivat vaikutusmahdollisuutensa vähäisemmiksi kuin samoihin kysymyksiin vastanneet työelämän asiantuntijat.
Kipinä-kilpailu kerää kehittämisehdotuksia työyksiköiltä
Myös Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointia seuraava tutkimusryhmä suosittelee työntekijöiden mukaan ottamista soten kehittämiseen. Työtehtävät koetaan voimavaroiksi, kun työn sisältöön ja työn tekemisen tapoihin pystyy vaikuttamaan.
– Muutos yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi on vasta alussa. Työntekijät kannattaa ottaa mukaan toteuttamaan muutosta yhdessä. Kehittämistyötä on syytä ripotella mukaan työaikasuunnitteluun ja toistuviin palavereihin, vanhempi asiantuntija Mervi Halonen Työterveyslaitoksesta suosittelee.
Sote-organisaatioiden kiinnostuksesta kehittää yhteistyötä kertoo sekin, että tutkimusryhmä on saanut viitisen sataa ehdotusta Kipinä-kilpailussa. Kilpailussa Mitä kuuluu? -organisaatioiden työyksiköt kirjaavat tulosportaaliin kehittämistoimenpiteitään. Viisi parasta ehdotusta palkitaan myöhemmin.
Katso Työpuntarin webinaari
Hyvinvointialueet tiukoilla - mutta mikä sotessa sujuu? | Yle Areena
Tutustu
- Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2024 Työpuntarissa keskitytään sote-alan työoloihin ja työhyvinvointiin.
- Työpuntari-sivulla puntaroinnit tuloksineen: Voimaa soteen Työpuntarista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutkimustietoa ja oppaita sote-alan johdolle, esihenkilöille ja sote-ammattilaisille: Työpuntarin sote-tärpit | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tuoreen webinaarin esitysmateriaalit pyydettäessä median käyttöön Työterveyslaitoksen viestinnästä: paivi.lehtomurto [at] ttl.fi
Lisätiedot
- Vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, Työterveyslaitos, puh. 043 824 5928, tiina.koivisto [at] ttl.fi
- Vanhempi asiantuntija Mervi Halonen, Työterveyslaitos, puh. 050 515 1676, mervi.halonen [at] ttl.fi
