Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.9.2023
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus. Sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä 2023 kuin loppuvuonna 2019. Alle 36-vuotiailla työhyvinvoinnin heikentyminen on taittunut.
– Mikään tutkituista työhyvinvoinnin kokemuksista ei ole kohentunut. Lasku on korkeintaan tasoittunut viimeisen parin vuoden aikana. Ei tässä ole juuri ilon aiheita. Erityisesti työuupumuksen vähentäminen ja monilla lisääntynyt yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Työpaikoilla voidaan tehdä paljon ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Se tapahtuu kehittämällä työoloja yhdessä työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi lisätään mahdollisuuksia oppia työssä ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä. Tehdään myös parhaamme sen suhteen, ettei työntekijään kohdistuisi kohtuuttomia odotuksia tai paineita, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Työuupumuksen riski koskee yhä suurempaa joukkoa
Työuupumuksen riskiryhmä on noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Tilanne on heikentynyt erityisesti naisilla. Kesällä 2023 eniten työuupumusoireista kärsiviä oli naisten lisäksi alemman koulutustaustan työntekijöissä sekä alle 36-vuotiaissa. Yleisesti noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään.
– Suhteutettuna kahden vuoden takaiseen arvioon työllisten määrästä, tämä tarkoittaisi, että noin 625 000 työssä käyvää ihmistä olisi kohonneen työuupumusriskin ryhmässä. Joka kolmannella tästä ryhmästä työuupumusoireita esiintyisi jo siinä määrin, että ne todennäköisesti haittaavat arjessa toimimista, kuvailee Janne Kaltiainen.
Työuupumusoireiden kasvu on leikannut läpi yhteiskunnan. Kun verrataan aikaan ennen koronapandemiaa, jokaisella koulutusasteella on aiempaa vähemmän niitä, joilla ei ole työuupumusoireita.
Samanaikaisesti kasvussa ovat kognitiiviset häiriöt, millä tarkoitetaan ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä.
– Näyttää siltä, että työuupumuksen syntymekanismi on moninaistumassa. Työuupumusteoria lähtee siitä, että työuupumuksen taustalla on ensin kroonista väsymystä. Tulostemme mukaan väsymys ei ole lisääntynyt, mutta sen sijaan kognitiiviset häiriöt ja myös kyynistyneet asenteet työtä kohtaan ovat yleistyneet sekä naisilla että miehillä, sanoo Jari Hakanen.
Hybridi- ja etätyössä työhyvinvointi on kehittynyt osin eri suuntiin
Tähän asti on näyttänyt siltä, että työhyvinvointia tukee parhaiten hybridityö eli osittainen etätyö. Nyt erot ovat tasoittuneet: pelkän etätyön tekijöillä näkyy hieman myönteistä kehitystä, kun taas hybridityössä työn imu on laskenut samalla tasolle kuin kokoaikaisessa etätyössä.
– Tietyissä elämäntilanteissa kotona työskentely säästää aikaa ja voimia, ja se näkyy tässä tutkimuksessa kroonisen työväsymyksen lievänä laskuna. Toisaalta pidemmän päälle jatkuvassa etätyössä voi ilmetä tylsistymistä ja mielekkyysvajetta, Jari Hakanen sanoo.
– Suurempaa työssä tylsistymistä etätyössä voivat selittää vähäisemmät kokemukset työn myönteisistä vaikutuksista muihin ihmisiin. Joissain tapauksissa etätyö saattaakin etäännyttää työntekijää myös oman työnsä merkityksellisyydestä, Janne Kaltiainen jatkaa.
Yksinäisyys on kasvussa miehillä ja etätöissä
Yksinäisyys osuu väestöryhmiin eri tavoin. Nuorilla työntekijöillä on enemmän yksinäisyyttä kuin muilla ikäryhmillä. Alle 36-vuotiaista yksinäisyyttä kokee jo joka kolmas, vanhemmissa ikäluokissa joka neljäs.
– Huomionarvioista on, että nuorten työntekijöiden kokema yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla kuin korona-aikana. Olisi voinut toivoa, että yksinäisyys vähenee, kun rajoitukset vähenivät ja päättyivät, sanoo Janne Kaltiainen.
Yksinäisyyden kokemus on kasvussa etätöitä tekevillä sekä miehillä. Nyt jo joka kolmas kokoaikaista etätyötä tekevä kokee yksinäisyyttä, useampi kuin vaikeana koronavuotena 2021.
– Yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste, joka pitää ottaa vakavasti. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointiamme ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin. Työpaikoilla on hyvä jatkaa vuoropuhelua ja kokeiluja parhaista käytännöistä, joilla yhdistetään työntekijän autonomian ja yhteisöllisyyden kaipuu ja hyödyt työnteolle ja hyvinvoinnille, Jari Hakanen sanoo.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
- Kaikkiin kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa 2019 loppuvuoden, kesän 2021 ja 2023 kesän välillä.
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.
- Tutustu aiempiin tutkimusjulkistuksiin: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen [at] ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen [at] ttl.fi, 050 476 5980
